Miten työmatkalentämisen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa?

Lentämisen päästöistä ja päästöjen pienentämisestä puhutaan paljon. Suomalaiset lensivät vuonna 2019 yli viisi miljoonaa ulkomaanmatkaa, josta 28 prosenttia oli työmatkoja (SYKE 2019). Lentämisen ennustettiin ennen koronapandemiaa lisääntyvän entisestään. Lentämisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen pienentäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kuvassa 1 on esitetty lentämisen aikana kerosiinin palaessa vapautuvien eri päästökomponenttien laskennalliset määrät.   

Kuva 1.Keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöjen määrät poltettaessa 1000 kg kerosiinia. Suurin osa päästöistä on hiilidioksidia ja vesihöyryä. Kuvan lähteet: Ilmastoapu 2020.

Lentämisen päästöjen pienentämiskeinoja 

Lentämisen päästöjen pienentämiseen tarvitaan globaalia yhteistyötä eri tahojen kesken. Ilmailuala kehittää jatkuvasti energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä tekniikoita, valtio voi ohjata lentämisen päästöjä verotuksen keinoin ja kuluttaja pystyy valinnoillaan pienentämään päästöjä. Kuluttaja voi vaikuttaa lentämisen päästöihin muun muassa 

  1. valitsemalla energiatehokkaamman lentokoneen. Uudet lentokoneet ovat jopa 20 % tehokkaampia kuin vanhemmat mallit (Ilmastoapu 2020). Esimerkiksi Finnairin koneiden polttoainekulutukset ja hiilidioksidipäästöt lentokonemallin mukaan voi katsoa Finnairin päästölaskurista.  
  1. hyvittämällä päästönsä kompensoimalla. Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan hyvitystä, joka käytetään päästöhaittojen vähentämiseen esimerkiksi istuttamalla puita (WWF 2020). 
  1. suosimalla vaihtoehtoisia matkustustapoja. Esimerkiksi juna aiheuttaa 18 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentäminen (Baumeister 2019).  
  1. kieltäytymällä lentämisestä ja osallistumalla tapaamisiin etäyhteydellä. 
Kuva 2. Etätyöskenteleminen kotona. Kuva: Yolanda Potrykus 2020

Koronavirusepidemian vaikutus lentämiseen 

Koronavirusepidemian leviämisen ehkäisyn aiheuttamat toimenpiteet ovat pienentäneet kasvihuonekaasupäästöjä ympäri maailmaa. Jopa yli miljoona suomalaista on siirtyneet toimistoilta kotiin etätöihin (Pantsu 2020). Lentoja on peruutettu Euroopan alueella jopa 85 prosenttia normaalitilanteeseen verrattuna huhtikuussa 2020 (Tanskanen 2020). Vielä ei osata arvioida, kuinka epidemia vaikuttaa lentämiseen tulevaisuudessa (Kuparinen 2020).  

Potrykusin opinnäytetyössä haastateltujen mielestä fyysisiä tapaamisia pidettiin tehokkaampina kuin etäneuvotteluita. Asenteen etätyöskentelyä kohtaan muuttuivat kuitenkin koronapandemian myötä. Etäyhteyksien ei uskota kuitenkaan kokonaan korvaavan työmatkalentämistä, vaikka etäneuvottelujen on laskettu vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä jopa 95-prosenttia. Lisää lentämisen kasvihuonekaasupäästöistä, niiden vähentämiskeinoista ja ihmisten asenteista etätyöskentelyyn voi lukea energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Yolanda Porykusin opinnäytetyöstä.  

Kirjoittajat

Yolanda Potrykus on energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka selvitti opinnäytetyössään lentämisen kasvihuonepäästöjen vähentämiskeinoista. 

Pia Haapea on energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka pyrkii ottamaan ilmastotekijät huomioon kaikissa valinnoissaan, mahdollisuuksien mukaan.  

Lähteet

Baumeister, S. 2019. Olisitko valmis luopumaan kotimaan lennoista? Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 27.2.2020]. Saatavissa: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/05/olisitko-valmis-luopumaan-kotimaan-lennoista 

Ilmastoapu. 2020. Lentämisen päästöt. Blogi. [Viitattu 24.4.2020]. Saatavissa: https://www.ilmastoapu.fi/kirjoitus/9515 

Kuparinen, J. 2020. Koronan vuoksi maailman päästöt saattavat laskea ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Ilta-Sanomat. [Viitattu 25.4.2020]. Saatavissa: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006436486.html 

Pantsu, P. 2020. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Yle. [Viitattu 26.4.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11291865 

SYKE 2019. Pääosa suomalaisten lentämisestä on ulkomaille kohdistuvaa vapaa-ajan matkailua. [Viitattu 21.2.2020]. Saatavissa: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Paaosa_suomalaisten_lentamisesta_on_ulko(48980) 

Tanskanen, J. 2020. Lentoliikenne jatkunut Suomeen koronasta huolimatta, mutta rajusti supistettuna – Finnair perui viimeisen kaukolennon ennen heinäkuuta. Yle. [Viitattu 16.5.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11309397 

WWF. 2020. Offset your travel footprint. [Viitattu 27.2.2020]. Saatavissa: https://www.worldwildlife.org/pages/offset-your-travel-footprint 

Linkit

Linkki 1. Finnair. 2020. Finnairin päästölaskuri. [Viitattu 16.5.2020]. Saatavissa: https://www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator 

Linkki 2. Potrykus, Y. 2020. Työmatkalentämisen hiilijalanjälki. [Viitattu: 14.8.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915255 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *