Ihminen, kuten organisaatiokin, voi olla maineensa veroinen, mainettaan parempi tai mainettaan huonompi. Millaisia vaikutuksia johtajan maineella on hänen urakehitykseensä? Miten urakehitys vaikuttaa maineeseen? Miten omaa mainettaan voi johtaa ja kehittää?
Maineella tarkoitetaan ulkopuolisten sidosryhmien käsitystä kohteesta. Maine on ansaittava. Hyvä maine sidosryhmien silmissä syntyy toiminnasta ja viestinnästä. Maineeseen vaikuttaa myös yksilön aikaisempi toiminta. (Aula & Heinonen 2011)
Mainetta voi tarkastella todellisuuden suhteena mielikuviin. Ihmisen toiminta ja viestintä (todellisuus) voivat poiketa mielikuvista. Mikäli esimerkiksi ihminen ei osaa viestiä omasta osaamisestaan, voi syntynyt mielikuva olla negatiivinen, vaikka todellisuudessa ihmisellä osaamista aiheeseen onkin. Tällöin kyseinen henkilö saatetaan nähdä osaamiseltaan mainettaan parempana.
Urakehitys on prosessi. Se voi olla horisontaalista liikkuvuutta eri tehtävien välillä, syvyyssuuntaista kehittymistä tietyllä osaamisalueella tai vertikaalista etenemistä hierarkiassa ylöspäin. Urakehitykseen vaikuttavat mm. oma aiempi työkokemus, verkostot, yksilön oma aktiivisuus ja sattuma. Urakehitykseen liittyvät myös haasteet, jotka tarjoavat mahdollisuuksia oppia ja kasvaa omalla uralla. (Viitala 2013, 106) Hyvä maine voi avata ovia urakehitykseen. Huono maine voi rajoittaa mahdollisuuksia ja aiheuttaa luottamuksen menetystä.
Johtaminen on luonteeltaan moninainen ja muuntuva ilmiö (Rehn 2018, 12–14). Johtamisella vaikutetaan paitsi organisaation myös yksilön menestykseen ja maineenhallintaan. Aula ja Mantere (2005) kuvaavat maineen johtamisen olevan hyvää tekemistä, hyvää viestintää ja hyviä suhteita. Maineen johtaminen on omaan maineeseen vaikuttamista omilla teoilla ja viestinnällä.
Asioiden monimuotoinen kytköksellisyys
Maineen, urakehityksen ja maineen johtamisen välinen yhteys on monimuotoinen. Hyvä maine vaikuttaa johtajan urakehitykseen tarjoamalla mahdollisuuksia ja tuomalla eteen uusia työtarjouksia. Urakehitys voi vaikuttaa maineeseen positiivisesti tai negatiivisesti. Nopea urakehitys tulkitaan ehkä negatiivisena, mikäli se nähdään merkkinä sitoutumattomuudesta. Vastaavasti urakehityksen positiivinen vaikutus näkyy muun muassa kokemuksen karttumisen kautta. (Kernala 2024)
Johtajat vaikuttavat maineeseensa teoin ja viestein, tietoisesti tai tiedostamattaan. Sosiaalisen median käyttö voidaan nähdä maineen rakentamisen työkaluna. Mainettaan voi johtaa myös keskittymällä tekemään työnsä hyvin ja viestimällä hyvin. (Kernala 2024)
Yhteenvetona voidaan todeta, että maine, urakehitys ja maineen johtaminen ovat kytköksissä toisiinsa. Vaikutusketjut ovat yksilöllisesti erilaisia ja tapauskohtaisia. Hyvä tapa lähteä liikkeelle on keskittyä omiin arjen tekoihin. Maineen rakentumisen kannalta olennaista on toimia ja viestiä arjessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Kirjoittajat
Tia Kernala on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva tradenomiopiskelija.
Markus Kräkin toimii johtamisen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, erityisalueinaan kompleksisuuden johtaminen, strateginen päätöksenteko ja työyhteisösimulaatioihin pohjautuva osallistava oppiminen.
Lähteet
Alexas_Fotos. 2018. Hymiöt, tiimi, yhdessä, tiimin johtaja. Pixabay. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hymi%C3%B6t-tiimi-yhdess%C3%A4-tiimin-johtaja-3300636
Aula, P. & Heinonen, J. 2002. Maine – menestystekijä. Helsinki: WSOY.
Aula, P. & Mantere, S. 2005. Hyvä yritys: strateginen maineenhallinta. Helsinki: WSOY.
Aula, P. & Heinonen, J. 2011. Maineen uusi aalto. Helsinki: Talentum.
Kernala, T. 2024. Maineen ja urakehityksen kytköksellisyys – johtajien näkökulmia oman maineen johtamiseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275268
Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat: Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Docendo Oy.
Viitala, R. 2012. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.