Kun lapsiperhe kohtaa arjessaan tukea vaativia tilanteita, tulisi avun löytyä helposti. Tähän tarpeeseen on Suomeen perustettu viimeisten vuosien aikana hyvinvointialueille perhekeskuksia, joissa erilaiset lapsiperhepalvelut on tuotu joko fyysisesti saman katon alle tai palvelut on koottu yhteen sähköisen perhekeskuksen muodossa. Perhekeskukset ja niiden yhteyteen muodostamat yhteistyöverkostot vastaavat saavutettavuuden lisäksi vahvaan tarpeeseen palveluiden integroimisesta ja yhteistyön vahvistamisesta lapsi- ja perhepalveluiden osalta. Varhaiskasvatus on olennainen osa perhekeskuksen yhteistyöverkostoa (ks. THL 2022).
Suomessa kaikista 3–5-vuotiaista lapsista lähes 90 % osallistuu varhaiskasvatukseen (Tilastokeskus 2023). Varhaiskasvatuksella on sen kattavuuden vuoksi suuri rooli lasten ja perheiden tuen tarpeiden tunnistamisessa ja sitä kautta perheiden mahdollisimman varhaisessa tukemisessa sekä palveluohjauksessa. Perheiden kokonaisvaltainen tukeminen mahdollistuu hyödyntämällä varhaiskasvatuksen ja muiden lapsi- ja perhepalveluiden toimijoiden yhteistyötä sekä moniammatillista osaamista. (OPH 2022, 37–39.)
Tarve erilaisten palvelujen ja prosessien yhteensovittamiselle konkretisoituu erityisesti silloin, kun perheellä on yhtäaikaisesti monia tuen tarpeita. Tällöin lasten ja perheiden moninaiset haasteet vaativat monenlaista asiantuntijuutta ja eri näkökulmien yhteensovittamista. (Raitakari ym. 2019, 14.) Yleisestikin organisaatiorajat ylittävä monialaisuus nähdään mahdollisuutena vastata nyky-yhteiskunnan kompleksisiin haasteisiin. Rajapintojen yhteistyö toimii parhaimmillaan uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen pohjana. (Timperi 2022, 15–16.)
Yhteiset toimintatavat ja tieto yhteisen tien viitoittajina
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, kuten perhekeskukset, tuovat mukanaan laajenevia toimintaympäristöjä, jotka osaltaan edellyttävät yhteistyön tapojen pohtimista ja kehittämistä (Timperi 2022, 20). Kehittäminen vaatii toimijoiden osallisuutta ja kokemuksista nousevia näkökulmia kehittämiskohteista. Kun vuorovaikutus on toimivaa ja työntekijät pääsevät osallisiksi kehittämisessä, motivaatio muutoksia kohtaan muuttuu positiivisemmaksi ja päästään lähemmäksi toimivia ratkaisuja (Alasoini 2021, 37&48).
Paukkurin ja Saarisen (2024) YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkoituksena oli luoda suuntaviivoja Kouvolan varhaiskasvatuksen ja Kymenlaakson perhekeskuksen välillä tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi perheiden tukemiseksi.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöä osallistutettiin kehittämistyössä koostamaan yhteisöllisen ideoinnin keinoin konkreettisia keinoja varhaiskasvatuksen työntekijöiden perhekeskustietoisuuden lisäämiseksi, sähköisen perhekeskuksen hyödyntämiseksi sekä Yhdessä-tiimit -toimintamallin käyttämisen syventämiseksi kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Kehittämistyön aikana tunnistettiin yhteisten toimintatapojen ja tiedon välittämisen sekä palveluita koskevan tiedon etsimisen merkitys moniammatillisen yhteistyön rakentumisen kannalta. Jotta moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan kehittää, tarvitaan selkeitä yhteistyön rakenteita, ajankohtaista tietoa sekä olemassa olevan tiedon ja hyvien käytänteiden jakamista. (Paukkuri & Saarinen 2024.)
Kirjoittajat
Jenni Paukkuri ja Noora Saarinen ovat sosionomeja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoita lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Alasoini, T. 2021. Työntekijöiden muuttuva rooli työelämän kehittämispuheessa. Teoksessa Kettunen, P. (toim.) Työntekijän osallisuus. Mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan? Tallinna: Gaudeamus. 36–54.
Jarmoluk. 2017. Jarmoluk, M. Kädet, ystävyys, ystävät. Pixabay. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-yst%C3%A4vyys-yst%C3%A4v%C3%A4t-lapset-2847508/
OPH. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 1.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Paukkuri, J. & Saarinen, N. 2024. Varhaiskasvatus perhekeskustoimijana ‒ yhdessä perheiden tukena. Kouvolan varhaiskasvatuksen ja Kymenlaakson perhekeskuksen moniammatillinen yhteistyö. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.4.2024. Rajoitetusti saatavissa.
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa perhekeskuskontekstissa. Tampere: Yliopistopaino.
THL. 2022. Perhekeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus
Tilastokeskus. 2023. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus kasvoi vuonna 2022. Tiedote 11.12.2023. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.stat.fi/julkaisu/ckwd9j2c8fbpq0c53mhrob1za
Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf
