Opiskeluhuollon kuraattori on kouluhyvinvoinnin asiantuntija, jonka tehtävä vaatii laajaa osaamista. Sen vuoksi uuden kuraattorin perehdyttämiseen on tärkeä panostaa.
Kuraattorin työ on osa lakisääteisiä oppilashuollon palveluja. Kuraattorin tehtävänä on edistää oppilaiden koulunkäyntiä, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja sekä toimintakykyä. Kuraattorit edistävät hyvinvointia yksilö- sekä yhteisötasolla toimien yhteistyössä perheiden ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Kuraattorin työtä säätelevät useat eri lait, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä lastensuojelulaki. (THL 2023.)
Hiljainen tieto siirtyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Sosiaalialan hiljainen tieto ei saa jäädä piiloon, eikä sen taakse saa piiloutua, vaan se täytyy tehdä työyhteisössä näkyväksi puheessa, sanoissa ja tuotetuissa teksteissä (Kuusisto-Niemi & Kääriäinen 2005). Hiljaisen tiedon tarkastelu ja reflektointi yhdessä työyhteisön kanssa auttaa näkemään yksilöiden ja yhteisön moninaista osaamista. Parhaimmillaan se myös tuo ilmi tärkeää tietoa muutostarpeista työkäytänteissä, havaintoja arjen sanoittamattomaksi jääneistä ilmiöistä ja tulevaisuuden heikoista signaaleista. (Ek 2022.)
Hiljaisen tiedon tavoittaminen, tunnistaminen tai sanoittaminen voi olla toisinaan vaikeaa. Hiljainen tieto on kokeneen työntekijän äänetöntä taitoa ja osaamista työskennellessä asiantuntijatasolla. Tietoa kertyy koko työuran ajan, kun opitaan, miten muuttuvissa tilanteissa kannattaa toimia. Uuden työntekijän tullessa organisaatioon on tärkeää jakaa hänelle hiljaista tietoa työstä. Hiljaisen tiedon jakaminen tapahtuu pääsääntöisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. (Ek 2022, 129; Salonen 2022, 18.) Jopa 90 % organisaatioiden tiedosta on hiljaista tietoa. Vaikuttavimmillaan tämä tieto vahvistaa ammattitaitoa, auttaa hahmottamaan paremmin kokonaisuutta sekä ennakoimaan muuttuvissa tilanteissa. (Kosonen & Mynttinen 2022, 18–21.) Tärkeä tilaisuus jakaa hiljaista tietoa on perehdyttämisvaihe, ja tähän tulisi työyhteisöissä varata riittävästi aikaa (Salonen 2022, 36).
Mentorimalli avuksi hiljaisen tiedon jakamiseen
Tarve ja halu auttaa muita, oppia ja kehittää ovat keskeisimpiä ominaispiirteitä ihmisille. Myös opitun siirtäminen sukupolvelta toisella on luonnollista ihmisille, mutta se on taito, joka jokaisen tulee oppia. Yritysmaailma on herännyt oppimisen jakamisen tärkeyteen. Mentorin tehtävän hoitaminen ei ole itsestäänselvyys, sillä keskeistä opettamisessa on antaa toiselle tilaa oppia itse asioita. (Ristikangas ym. 2014, 17–18.)
Ristikankaan ym. (2014, 18–20; 29; 63) mukaan hyvä mentori ei vain kerro omia viisauksiaan, vaan ottaa huomioon toisen persoonalliset tarpeet ja valmiudet eli hän on ikään kuin valmentava mentori. Valmentava mentori käyttää monipuolisia oppimismenetelmiä, auttaa rakentamaan verkostoja ja kehittää mentoroitavan kekseliäisyyttä ja luovuutta. Mentoroinnin avulla mentoroitavan on mahdollisuus verkostoitua ja saada lähelle joku, joka uskoo hänen kykyihinsä. Lisäksi mentori ymmärtää hankalat tilanteet ja auttaa pääsemään niistä yli.
Leinon (2024) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin kuraattoreiden perehdyttämistä luomalla kehittämisehdotus perehdyttämisen tueksi. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja kehittämiseen osallistui perusasteella toimivia kuraattoreja. Opinnäytetyössä selvisi, että työyhteisön jäsenillä olevaa hiljaista tietoa olisi mahdollista levittää mentorointimallin avulla uusille työntekijöille.
Kirjoittajat
Anna Leino on perusasteen kuraattori ja valmistuu keväällä 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmasta.
Tuulia Stellberg toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ek, T. 2022. Eettisestä osaamisesta yhteiskunnalliseen ymmärrykseen. Varhaiskasvatuksen arjen hiljainen tieto ja hiljaisen tiedon siirtäminen. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9014-5
geralt. 2015. Altmann, G. Hallitus, oppia, huomautus, taidot. Pixabay. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/hallitus-oppia-huomautus-taidot-597190/
Kosonen, I. & Mynttinen, M. 2022. Mentoroinnin monet merkitykset. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411664
Kuusisto-Niemi, S. & Kääriäinen, A. 2005. Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan – puheenvuoro tiedon näkyväksi tekemisen puolesta. Janus. Vol. 13 (4), 452–460. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://journal.fi/janus/article/view/50340
Leino, A. 2024. ’’Jaettaisiin vahvemmin sitä osaamista’’. Perusasteen kuraattorin perehdyttämisen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404126361
Ristikangas, V., Clutterbuck, D. & Manner, J. 2014. Jokainen tarvitsee mentorin. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari.
Salonen, P. 2022. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen julkishallinnon organisaatiossa. YAMK-opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092720524
THL. 2023. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/opiskeluhuollon-kuraattoripalvelut
