Liikunta tarjoaa kompassin ajassa, jossa arvot ja merkitykset muuttuvat

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Kim Kronström totesi Helsingin Sanomille 25.1., että mielenterveyskriisi on osa yhteiskunnallista muutosta, jossa arvot ja merkitykset muuttuvat. Muutosta kuvaa Rieffin 1960-luvulla luoma teoria, jossa ihmisellä on eri yhteiskunnan vaiheissa omat ideaaliluonteensa: aluksi elämän päämäärät määrittelivät antiikin filosofit, sitten kirkko ja uskonto, ja teollistumisen myötä työ ja talous. Nyt viimeisimpänä ihmisestä on tullut psykologinen ihminen, joka valitsee päämääränsä itse. (Laukkanen 2024; Zondervan 2005; 43–46.)

Siinä, missä perinteisemmässä yhteiskunnassa perinteisiin nojaten pystyy ratkaisemaan elämän tarkoituksen, modernissa yhteiskunnassa ihminen joutuu valitsemaan itse omat arvonsa ja ihanteensa. Tieteen sysättyä sivuun vanhan maailman arvojärjestelmät ja selitykset, länsimainen kulttuuri ei enää tarjoa vastausta siihen, miksi elämme. (Ponizovkina & Agibalova 2016, 657–659; Martela 2020.)

Merkityksellisyys (meaning in life) merkitsee kokemusta elämän merkityksellisyydestä itselle (Pessi & Spännäri 2023, 84–87). Sen osia ovat merkitys, tarkoitus ja koherenssi. Merkitys on kokemusta elämänsä merkittävyydestä – miksi haluaa pysyä elossa. Tarkoitus on kokemusta siitä, että elämässä on jokin päämääriin kuten arvoihin, työhön tai harrastukseen liittyvä sisällöllinen tarkoitus. Koherenssi on kokemusta oman elämän kokonaisuudesta ja johdonmukaisuudesta. (Martela & Steger 2016, 531–541.)

Liikunta tuo arkeen iloa, suuntaa ja ihmisiä

Merkityksellisyyden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin lähde ja psyykkistä vointia suojaava tekijä, jolla on myös itsemurhakäyttäytymistä ehkäisevä vaikutus. Merkityksellisyyden ja johdonmukaisuuden tunne lisäävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä vastoinkäymisissä. (Wolfram 2022, 29913; Boreham & Schutte 2023, 2759; Lew ym. 2022.)

Hakkaraisen (2024) integratiivisena kirjallisuuskatsauksena tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä todetaan liikunnan kohottavan hyvinvointia erilaisten psykososiaalisten vaikutusmekanismien kautta. Yksi mekanismi hyvinvoinnin taustalla on liikunnan avulla vahvistuva merkityksellisyyden kokemus. (Hakkarainen 2024, 47–48.) Liikunta tuo arkeen päämääriä ja tavoitteita (Llewellyn ym. 2020, 176; Hovland ym. 2023, 7; Murphy ym. 2022, 6). Nämä Ryffin (1989) mukaan synnyttävät merkityksen, suunnan ja tarkoituksen tunnetta (Yemiscigil &Vlaev 2021). Liikunta vahvistaa merkityksellisyyteen yhteydessä olevaa minäpystyvyyttä (Guo ym. 2024).

Merkityksellisyys rakentuu liikunnan kautta koetussa ilossa, elämyksellisyydessä ja myönteisissä kohtaamisissa muiden kanssa. Liikunnan kautta on mahdollista kokea oman elämän olevan merkityksellinen myös muille: liikunnan parissa voi antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea, ja joukkuelajeissa oma panos annetaan yhteisen hyvän vuoksi. (Murphy ym. 2022, 5–9; Ley ym. 2018, 499; King ym. 2016.)

Lähteet

Boreham, I. D., & Schutte, N. S. 2023. The relationship between purpose in life and depression and anxiety: A meta-analysis. Journal of Clinical Psychology vol. 79, issue 12, 2736–2767. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jclp.23576

Guo, Y., Qin, K., Yu, Y., Wang, L., Xu, F., Zheng, Q., Hou, X., Zhang, Y., Hu, B., Hu, Q., Gu, C. & Zheng, J. 2024. Physical exercise can enhance meaning in life of college students: the chain mediating role of self-efficacy and life satisfaction. Frontiers in Psychology 14:1306257. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2023.1306257

Hakkarainen, M. 2024. Liikunnan liikettä laajempi merkitys : liikunnan psykososiaaliset vaikutusmekanismit hyvinvointiin – integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö YAMK.  LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176834

Hovland, J. F., Langeland, E., Ness, O. & Skogvang, B. O. 2023. Experiences with physical activity, health, and well-being among young adults with serious mental illness. International Journal of Qualitative Studies on Health and Wellbeing 18 (1), 1–14. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37300845/

King, L. A., Heintzelman, S. J., & Ward, S. J. 2016. Beyond the Search for Meaning: A Contemporary Science of the Experience of Meaning in Life. Current Directions in Psychological Science: A Journal of the American Psychological Society, 25(4). Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0963721416656354

Laukkanen, E. 2024. Merkitys on kateissa. Helsingin Sanomat 25.1.2024. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010074343.html

Lew, B., Chistopolskaya, K., Osman, A., Huen, J., Talib, M. A., Nga, A. & Leung, M. 2020. Meaning in life as a protective factor against suicidal tendencies in Chinese University students. BMC Psychiatry 20, 73 (2020). Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12888-020-02485-4

Ley, C., Rato Barrio, M. & Koch, A. 2018. “In the Sport I Am Here”: Therapeutic Processes and Health Effects of Sport and Exercise on PTSD. Qualitative Health Research 28(3), 491‒507. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1049732317744533

Llewellyn, M., Cousins, A. L. & Tyson, P. J. 2020. ‘When you have the adrenalin pumping, it kind of flushes out any negative emotions’: a qualitative exploration of the benefits of playing football for people with mental health difficulties, Journal of Mental Health 31:2, 172‒179. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09638237.2020.1793119

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Äänikirja. Jyväskylä: Gummerus. Bookbeat.

Martela, F. & Steger, M. F. 2016. The three meanings of meaning in life: Distinguishing coherence, purpose, and significance. The Journal of Positive Psychology 11:5, 531–545. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17439760.2015.1137623

Murphy, J., McGrane, B., White, R. L. & Sweeney, M. R. 2022. Self-Esteem, Meaningful Experiences and the Rocky Road-Contexts of Physical Activity That Impact Mental Health in Adolescents. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (23), 1‒16. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36497920/

Pessi, A. B. & Spännäri, J. 2023. Merkityksellisyys – mitä ja miksi? Positiivinen psykologia – mitä se on? Teoksessa Lotta Uusitalo (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus, 83–109.

Ponizovkina, I. & Agibalova, A. 2016. Loss of Life Purpose as a Problem of Modern Society. Proceedings of the 2016 International Conference on Contemporary Education, Social Sciences and Humanities. Atlantis Press. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.atlantis-press.com/proceedings/iccessh-16/25859508

Steger, M. F. 2022. Meaning in life is a fundamental protective factor in the context of psychopathology. World Psychiatry. 2022 Oct; 21(3). Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9453886/#wps20916-bib-0004

Wolfram, H.-J. 2023. Meaning in life, life role importance, life strain, and life satisfaction. Current psychology 42 (34), 29905–29917. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa  https://doi.org/10.1007/s12144-022-04031-9

Yemiscigil, A. & Vlaev, I. 2021. Bidirectional relationship between sense of purpose in life and physical activity: a longitudinal study. Journal of Behavioral Medicine 44 (2021). Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10865-021-00220-2

Zondervan, A. A. W. Z. 2005. Sociology and the Sacred. An Introduction to Philip Rieff’s Theory of Culture. Toronto: University of Toronto Press. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_walterdegruyter_books_10_3138_9781442680050_005