Palliatiivisen hoidon eli oireita lievittävän ja elämänlaatua vaalivan hoidon tarve lisääntyy maailmanlaajuisesti väestön vanhetessa (Saarto 2015; WHO 2024). Suomessa on julkaistu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tilasta selvityksiä (ETENE 2012; Saarto & asiantuntijaryhmä 2017; Salin ym. 2021) ja laatusuositus (Saarto ym. 2022). Palliatiiviseen hoitoon kuuluvat fyysisten, psyykkisten, psykososiaalisten, henkisten ja hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja arviointi, oireiden hoito ja vasteen seuranta, kirjaaminen sekä toimintamallit oirehoidosta sekä psyykkisestä tuesta (Saarto ym. 2022).
Yleisiä oireita palliatiivisen hoidon aikana ovat kipu, hengenahdistus, pahoinvointi, suun ja suoliston oireet, kuivuminen ja kuihtuminen sekä psyykkiset oireet. Oireita hoidetaan lääkkeellisesti ja lääkkeettömästi. Oireita, hoitovastetta, vaikeusastetta ja haittaavuutta seurataan aktiivisesti. Kivun säännöllinen arviointi ja kirjaaminen ovat edellytyksiä hyvälle hoidolle. Hoidossa hyödynnetään oirekartoituslomakkeita. (Käypä hoito 2019.) Lääkityksen määrää lääkäri, hoitajien vastuulla ovat toteutus ja arviointi (Väänänen 2023). Hoitotyössä korostuvat myötäelävä vuorovaikutus ja voimavarojen etsiminen, eksistentiaalisen kärsimyksen lievittämiseksi (Haho 2017).
Hoitajien kokemusten mukaan oirehoito toteutuu hyvin
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen 12-paikkaisella osastolla Armilassa hoidetaan palliatiivisia ja saattohoidettavia potilaita. Paukkunen (2024) selvitti laadullisella kyselyllä palliatiivisen hoidon toteutumista hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyöllä tuotettiin tietoa palliatiivisen oirehoidon toteutumisesta, toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja hoidon kehittämisestä.
Tulosten mukaan oirehoito toteutuu hyvin. Oirehoitoa helpottavat systemaattinen seuranta ja nopea reagointi sekä potilaan tunteminen. Toteutumista edistävät potilaan ja läheisten aktiivinen mukanaolo hoidossa. Vaikeuttaviksi tekijöiksi kuvattiin kiirettä sekä ennakoinnin ja osaamisen puutteita. Myös potilaan vaikeus hyväksyä kuolemaa, tuntemuksien salaaminen ja lääkevastaisuus vaikeuttavat oirehoitoa. Onnistunutta hoitoa tukee ihmisen hahmottaminen psykofyysisenä kokonaisuutena, jolloin psyykkinen tuki ja lääkkeetön hoito osana hoitoa lievittävät kärsimystä. Oirehoitoa tulisi kehittää negatiivisesti vaikuttavien tekijöiden osalta. (Paukkunen 2024.)
Oikein ajoitettu, laadukas ja potilaan yksilöllisyyttä kunnioittava palliatiivinen hoito on ihmiskeskeistä ja eettisesti vastuullista hoitotyötä, jossa korostuu hyvä kuolema (WHO 2024). Palliatiivinen oirehoito toteutuu osastolla kokonaisvaltaisesti ja potilaslähtöisesti. Hoidoksi mielletään usein oireiden hoito lääkkeellisesti, mutta pysähtymisellä, läsnäololla ja kuuntelulla lievitetään fyysisiäkin oireita ja helpotetaan kärsimystä henkisesti. Se on eettisesti jokaisen sairaanhoitajan tehtävä. (Paukkunen 2024.)
Kirjoittajat
Anna Paukkunen on LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen sairaanhoitaja (AMK) -opiskelija.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
ETENE. 2012. Saattohoito Suomessa vuosina 2001, 2009 ja 2012 – Suunnitelmat ja toteutus. ETENE-julkaisuja 36. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3270-8
Haho, A. 2017. Palliatiivisen vaiheen syöpäpotilaiden eksistentiaalinen kärsimys. Lääkärilehti. Vol 72 (33), 1704–1709. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/20/43/850/sll332017-1704.pdf
Käypä hoito. 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2019. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#K1
Paukkunen, A. 2024. Palliatiivisen oirehoidon toteutuminen: hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237271
Saarto, T. 2015. Palliatiivisen hoidon asema Suomessa. Teoksessa Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. (toim.) Palliatiivinen hoito. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Saarto, T. & asiantuntijaryhmä. 2017. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3896-0
Salin, S., Melender, H-L., Lehto, J. T. & Hökkä, M. 2021. Asiantuntijoiden näkemyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämis- ja tutkimustarpeista. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Vol 58 (2), 143–157. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.94374
Truthseeker08. 2016. Käsi, hospice, potilas. Pixabay. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4si-hospice-potilas-sairaanhoito-1686811/
Väänänen, M. 2023. Saattohoitopotilaan kivunhoito. Sairaanhoitajan käsikirja. Duodecim. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk25135?toc=1123146
WHO. 2024. Palliative Care. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/palliative-care
