Avaimia onnistuneeseen johtamiskulttuurin muutokseen

Suomessa johtamiskulttuurin muutos on välttämätöntä, sillä tyytymättömyys vallitseviin johtamistapoihin on yleistä; vain 20 % työntekijöistä on tyytyväisiä ja joka neljäs kokee stressiä puutteellisen johtamisen seurauksena. Tehokas johtaminen edellyttää yhteistyötä, jossa sekä työntekijät että johtajat ovat aktiivisesti mukana. Tulevaisuuden johtamisen tulee keskittyä työntekijöiden hyvinvoinnin, turvallisuuden, avoimen viestinnän ja rakentavan palautteen vahvistamiseen. Muutoksen jatkuva luonne luo haasteita, joita varten johtajien on kehitettävä resilienssiään ja oltava avoimia uudistumaan. Keskiössä on työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen, joka luo pohjan luottamukselle ja yhteisöllisyydelle, rohkaisee innovaatioon ja sitouttaa työntekijät yhteisiin tavoitteisiin. (Huomisen johtajuus 2023, 3, 10, 11, 13 ja 15.)

Johtaminen, työyhteisön ilmapiiri ja työolosuhteet ovat avainasemassa työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Johtajien ja esihenkilöiden on kannettava vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista, ja heillä on velvollisuus kehittää sitä aktiivisesti. On tärkeää, että työn organisointi tukee työhyvinvoinnin tavoitteita luoden pohjan menestyvälle ja terveelle työympäristölle. (Manka & Manka 2023, 276–275; Työterveyslaitos 2024.)

Simulaatiopedagogiikka: uusi ulottuvuus työhyvinvoinnin kehittämiseen

Simulaatio on moderni tapa tukea oppimista ja innovaatiota työpaikoilla edistäen organisaatioiden uudistumiskykyä. Se vaatii kykyä kohdata epäonnistumiset, rohkeutta kokeilla uusia asioita ja oppia yhdessä kollegoiden kanssa. Simulaatio mahdollistaa monipuolisen osaamisen kehittämisen, mukaan lukien sekä tekniset että pehmeät taidot, kuten vuorovaikutus ja johtaminen. Käytännössä simulaatio tarjoaa turvallisen ympäristön riskien ottamiseen, uusien menetelmien testaamiseen ja tiimityöskentelyn harjoittamiseen. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä simulaatio-oppiminen on osoittautunut arvokkaaksi välineeksi osaamisen päivittämisessä, tarjoten uusia näkökulmia ja menetelmiä ammatillisen kehityksen tueksi. (Niemi 2020, 71–73.)

Romppasen ja Saarisen (2024) opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa, osana kansallista hanketta nimeltään Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (LAB 2023). Opinnäytetyössä järjestettiin yritysten esihenkilöille työpaja, jonka yhteydessä toteutettiin teemahaastattelut. Työpajassa toteutettiin myös simulaatioharjoitus, jolla pyrittiin vahvistamaan kokemuksellista ja yhteisöllistä oppimista. Tämän lisäksi simulaatioharjoitus mahdollisti dialogin luomisen osallistujien kesken edistäen näin oppimiskokemusta.

Lähteet

Huomisen johtajuus. 2023. Starttipaketti. Suomen Nuorkauppakamarien ja TYÖ2030-hanke. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://nuorkauppakamarit.fi/app/uploads/2023/03/Huomisen-johtajuus_starttipaketti.pdf

LAB. 2023. Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio. Hanke. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritysten-vihrea-siirtyma-muutoskyvykkyys-ja-digitalisaatio-react-etela-suomi

Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.

Niemi, S. 2020. Asiantuntijaorganisaatioiden uudistumiskyvyn kehittäminen simulaatioilla. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(2), 70–87. Viitattu 4.4.2024 Saatavissa   https://journal.fi/akakk/article/view/95964

Romppanen, K. & Saarinen, S. 2024. Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa: menetelmiä ja työkaluja esihenkilöille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.4.24. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237455

Saniskoro, D. 2019. Kädet, ihmiset, kesä, ryhmä. Pexels. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-kesa-ryhma-3280130/

Työterveyslaitos. 2024. Työhyvinvointi ja työkyky. Työterveyslaitos. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky