Työterveyshoitajan digitaalinen vuosityösuunnittelu vähentää kuormittuneisuutta

Työterveyshoitajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä ja edellyttää huolellista suunnittelua. Työ tapahtuu pitkälti digitaalisia ohjelmia ja laitteita käyttäen. Kuormittuneisuus työssä on selkeästi kasvava ilmiö.

Martimo ym. (2018, 120) mukaan työn hallinnalla tarkoitetaan mahdollisuuksia, joilla vaikutetaan olosuhteisiin ja sisältöihin, jotka liittyvät työntekoon. Työn hallintaan vaikuttaa se, kuinka työ kokonaisuudessaan on organisoitu. Manka & Manka (2016, 114) mukaan työn hallinnan puute aiheuttaa stressiä ja työntekijä kokee puutteellista tunnetta vaikutusmahdollisuuksistaan.

Karjalaisen (2020, 26–27) mukaan ihmiset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa digitaalisiin laitteisiin ja niiden kautta lukuisiin toisiin ihmisiin. Työ edellyttää monikanavaisuutta, vaikka työhön on vähemmän aikaa kuin ennen. Kuormittuneisuus kasvaa vähitellen. Kalakosken ym. (2022, 9) tutkimus osoittaa, että aivotyön vaatimukset ja kognitiivinen kuormitus ovat nousseet keskiöön digitalisoituvassa työelämässä.

Oman työn hallintaa ja suunnittelua saadaan paremmaksi, kun minimoidaan häiriötekijöitä ja varmistetaan systemaattisuus. Vuosisuunnitelman avulla vähennetään muistin kuormittumista. Erilaiset työtehtävät ja sovitut asiat eivät unohdu, vaan pysyvät hallinnassa. Toimiva tehtävänhallintajärjestelmä on edellytys työn suunnittelulle, aikataulutukselle ja priorisoinnille. (Paju ym. 2019, 57, 61 ja 77).

Kuva 1. Työterveyshoitajan keskeinen työväline on tietokone. (MaxxGirr 2019)

Vuosityösuunnitelmalla hallinnan tunnetta

Karhu (2024) toteutti opinnäytetyönsä laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin työterveydenhoitajien työn hallintaa vuositasolla sekä suunnittelun digitalisointia. Tutkimuksen tulosten mukaan systemaattinen vuosityösuunnitelma auttaa hallitsemaan työtä, vähentää kuormittuneisuutta ja nopeuttaa suunnittelua.  Kehittämisehdotuksena on digitaalinen vuosityösuunnitelma sisältäen seuraavat ominaisuudet: rullaavuus (1–2 vuoden ennakoituvuus), muistutukset, värikoodisto eri työtehtäville, synkronointi eri ohjelmien välillä, automaattinen työtehtävien määrän laskenta ja yhteys kalenteriin.

Vehkon ym. (2018, 143) mukaan useiden järjestelmien yhtäaikainen käyttö aiheuttaa terveysalan ammattilaisille stressiä. Riikilän (2015, 51) mukaan työterveyshoitajan työnsuunnittelu on keskeinen tekijä työn hallinnan kannalta ja työhyvinvointitekijä. Meetoo ym. (2018, 1175) toteaa, että digitaalisten työkalujen avulla tiedonkulku nopeutuu ja tiedon jakaminen sujuvoituu. Koiviston ym. (2020, 9) tutkimuksen mukaan työterveyspalvelujen digitalisointi edellyttää käyttäjiltä kuitenkin laaja-alaista digiosaamista.

Kirjoittajat

Kati Karhu valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta. Hän on kiinnostunut hyödyntämään digitaalisuutta työterveyshoitajan työn kehittämisessä.

Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Lähteet

Kalakoski, V., Lahti, H., Paajanen, T., Valtonen, T., Ahtinen, S., Kauppi, M., Turunen, J., Ojajärvi, A. & Luokkala, K. 2022. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko: Tutkimushankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/145177

Karhu, K. 2024. Työterveyshoitajan työn hallinnan parantaminen toimivan vuosisuunnitelman avulla. YAMK-opinnäytetyö.LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810325

Karjalainen, M. 2020. Jaksamisen rajat. Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Tallinna: Basam Books Oy.

Koivisto, T. Koskela, I. & Ruusuvuori, J. 2020. Digiosaaminen työterveyshoitajien ja työterveyslääkärien näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 18(4), 3–11. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/145807/Digiosaaminen_ty_terveyshoitajien_ja_ty_terveysl_k_rien_n_k_kulmasta.pdf?sequence=1

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. E-kirja. Helsinki: Talentum Pro.

Martimo, K.-P., Uitti, J., & Antti-Poika, M. 2018. Työstä terveyttä. 4. painos. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim.

MaxxGirr. 2019. Paikalla, toimisto, liiketoimintaa. Pixabay. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ty%C3%B6paikalla-toimisto-liiketoimintaa-4532322/

Meetoo, D., Rylance, R. & Abuhaimid, H. 2018. Health care in a technological world. British Journal of Nursing (27) 20, 1172–1177. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://www.magonlinelibrary.com/doi/abs/10.12968/bjon.2018.27.20.1172

Paju, S. & Riekki, T. 2019. Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Riikilä, H. 2015. Työterveyshoitajan ammatillinen toimijuus ja osaaminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/46103/URN:NBN:fi:jyu-201505282084.pdf

Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen, M., Tuukkanen, J., Ketola, E., & Heponiemi, T. 2018. Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 10(1), Article 1. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.65387