Liikuntaneuvontaa sepelvaltimotautia sairastavan itsenäisen liikkumisen tueksi

Sepelvaltimotaudissa sydänlihakselle verta kuljettavien valtimoiden seinämät kovettuvat ja ahtautuvat, josta aiheutuu sydänlihaksen verenkierron heikkenemistä ja hapenpuutetta. Tautia sairastaa Suomessa arviolta 173 000 henkilöä (THL 2024). Kyseessä on pysyvä sairaus, josta ei voi parantua, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidoilla ja terveellisillä elämäntavoilla. Säännöllisellä liikunnalla voidaan vähentää sydäntapahtumia ja siihen liittyviä oireita. (Kettunen 2023.)

Itsenäisellä liikkumisella tarkoitetaan riittävää tietoa suositusten mukaisesta liikunnan määrästä, tehosta ja niiden seurannasta sekä kykyä sovittaa suositukset omaan arkeen ja itselle mieluisiin liikuntamuotoihin. Se koostuu rasittavamman kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi myös kevyestä arkiliikkumisesta, kuten koiran ulkoilutuksesta. Sitä ei pidä sekoittaa yksin liikkumiseen, sillä liikunta voi tapahtua myös ryhmässä.

Vaikka liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää sydäntapahtumia verrattuna tavanomaiseen hoitoon, ohjataan Suomessa vain noin 40 % sydänpotilaista kuntoutukseen (Hautala ym. 2022; Uutispalvelu Duodecim 2019). Opinnäytetyönä (Virtanen & Nuutinen 2024) toteutetun kehittämistehtävän ideana oli suunnitella sydänkuntoutuksen rinnalle matalan kynnyksen itsenäistä liikkumista tukevaa liikuntaneuvontaa. Yhteistyökumppanina toimi Etelä-Karjalan Sydänalue.

Teemapäivä Lappeenrannan urheilutalolla

Opinnäytetyö toteutettiin teemapäivänä, jossa osallistuja sai yksilöllistä ohjausta turvalliseen kestävyysliikuntaan ja voimaharjoitteluun. Päivä sisälsi kävelytestin, jossa selvitettiin osallistujan turvallinen ja oireeton harjoitteluteho. Lisäksi laadittiin liikuntasuunnitelma, sydänoireiselle soveltuva voimaharjoitteluohjelma sekä annettiin kuntosaliohjausta.

Osallistujia haettiin Etelä-Karjalan Sydänalueen vertaisryhmien kautta. Heidät haastateltiin etukäteen, jotta mahdolliset riskitekijät voitiin kartoittaa. Mukaan otettiin arjessa oireettomia henkilöitä, joiden sepelvaltimotauti on vakaassa tilassa. Pois jätettiin henkilöt, joilla oli hiljattain ollut joko sydäntapahtuma tai tehty toimenpide, kuten pallolaajennus tai ohitusleikkaus, sillä rasitustesti ja kuntosaliliikkeet eivät toipumisvaiheessa ole heille turvallisia toteuttaa.

Palautetta kerättiin siitä, miten tapahtuma on vaikuttanut kykyyn liikkua itsenäisesti, vaikutuksesta koettuun liikkumisen pelkoon sekä tapahtuman toteutuksesta yleisesti. Saatu palaute oli positiivista, joskin pientä parannettavaa oli liikkumisen pelkoa lieventävän ohjauksen suhteen. Odotettua pienempi osallistujamäärä kuitenkin kertoo, että yhteistyötä ja tiedotusta sepelvaltimotautia sairastavien ja hoitavien tahojen välillä tarvitaan lisää.

Liikuntaneuvonnan tunnetuksi tekeminen

Sydänliitolla on monipuoliset verkkosivut sepelvaltimotautia sairastaville, josta löytää tietoa liikunnan aloittamiseen (Sydänliitto 2023). Liikuntamotivaatiota lisää kuitenkin alkutilanteen kartoittaminen ja henkilökohtainen ohjaus omatoimiseen harjoitteluun (Collado-Mateo ym. 2021, 10–11). Siksi olisi tärkeää pyrkiä tavoittamaan liikuntaneuvonnasta hyötyvät henkilöt.

Liikuntaneuvonnan houkuttelevuuden lisäämiseksi olisi hyvä kartoittaa, millaisesta neuvonnasta tai tapahtumista sepelvaltimotautia sairastavat ovat kiinnostuneita ja minkä kanavien kautta heidät voi tavoittaa. Sydänalueen jäsenillä saattaa olla jo riittävä tukiverkosto ympärillään eikä tarvetta lisäpalveluille, minkä takia tiedotuskanavia pitäisi laajentaa.

Lähteet

Collado-Mateo, D., Lavín-Pérez, A., Peñacoba, C., Del Coso, J., Leyton-Román, M., Luque-Casado, A., Gascue, P., Fernandez-del-Olmo, M. & Amado-Alonso, D. 2021. Key Factors Associated with Adherence to Physical Exercise in Patients with Chronic Diseases and Older Adults: An Umbrella Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph18042023

Hautala, A., Alapappila, A., Häkkinen, H., Karhunen, R., Korpi, J., Laukkanen, J., Meinilä, L. & Savonen K. 2022. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus – hyvä fysioterapiakäytäntö. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim 18.11.2022. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/sfs/article/sfs00002

Kettunen, R. 2023. Sepelvaltimotauti. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.11.2023. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00077

Sydänliitto. 2023. Sepelvaltimotautia sairastavan liikunta. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://sydan.fi/fakta/sepelvaltimotautia-sairastavan-liikunta

THL. 2024. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys

Uutispalvelu Duodecim. 2019. Sydänkuntoutus todella parantaa potilaan ennustetta. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://www.duodecim.fi/2019/03/04/sydankuntoutus-todella-parantaa-potilaan-ennustetta/

Virtanen, V. & Nuutinen, J. 2024. Sepelvaltimotautia sairastavan liikkumista tukeva teemapäivä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314924