Ennakointioppia ja aktivointia Etelä-Karjalassa 

Lappeenrannassa järjestettiin maaliskuussa Saimaan ammattiopisto Sampon neuvottelukunnille suunnattu tulevaisuus- ja työelämäfoorumi, jossa reilut 50 osallistujaa ohjattiin miettimään väestörakenteen muutoksen mahdollisia vaikutuksia ja sitä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin. Neuvottelukuntien tarkoituksena on toteuttaa työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä koulutuksen laadun, vetovoimaisuuden ja vaikuttavuuden sekä opetustoiminnan ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi (Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2023). LAB-ammattikorkeakoulu osallistui tapahtumaan hankekumppanina (Luotain – ennakointi Etelä-Karjalassa, LAB 2024) fasilitoiden työpajatyöskentelyä.

Lähtötietoja, vaihtoehtoja ja vaikutuksia

Foorumiin osallistuvia alustettiin väestötiedoilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalassa yhteisvalintaikäisten, 15–19-vuotiaiden, määrä vähenee lähes 1800 henkilöllä (-28 %) vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus 2021). Nettomaahanmuutossa Etelä-Karjala hävisi vuonna 2022 kaikissa ikäluokissa aina 55-vuotiaisiin asti.

Suurimmat erot ovat 25–34-vuotiaissa, joissa tulijoita oli 765 henkilöä ja lähtijöitä 1182. Maakuntien välisessä muutossa ulkomaalaistaustaisia lähtijöitä oli 2,2-kertaisesti tulijoihin verrattuna (-452 henkilöä). (Tilastokeskus 2024.)

Esitetyt tiedot ovat toteumatietoja sekä ennusteita. Jos kehityskulut jatkuvat, mitä nämä tarkoittavat ammatillisen koulutuksen näkökulmasta? Mitkä ovat vaikutuksia yksilölle, organisaatioille tai koulutuksenjärjestäjälle? Osallistujia pyydettiin pohtimaan ilmiön vaikutuksia mahdollisimman monipuolisesti: voiko väestörakenteen muutoksessa piillä uhkien sijaan myös mahdollisuuksia ja myönteisiä vaikutuksia? Fasilitaattorit kannustivat osallistujia laveiden tulevaisuuskuvien luomiseen, jotta todennäköisimpien vaikutusten lisäksi tunnistettaisiin myös yllättävämpiä ajatuksia.

Ikärakenteen muutosten lisäksi pohdittavina ilmiöinä olivat maahanmuuttajat sekä yhteishaun ulkopuolelta tulevat vanhemmat opiskelijat (ammattiopiston jatkuva haku). Usein ammatillisen koulutuksen opiskelijat mielletään nuoriksi ja kokemattomiksi, vaikka 2/3 Sampon opiskelijoista tulee opiskelemaan jatkuvan haun kautta. Molemmat ilmiöt kytkeytyvät väestörakenteen muutokseen ja 15–19-vuotiaiden ikäluokan pienenemiseen.

Ennakoinnin ajatuksena on varautua. Osallistujia pyydettiin ryhmätyökeskusteluissaan tulevaisuusvaikutusten jälkeen palaamaan nykyhetkeen ja pohtimaan, mitä Etelä-Karjalassa voitaisiin tehdä, jotta tulevaisuus olisi mahdollisimman valoisa: koulutusorganisaatiot voivat jatkaa monipuolista opetustoimintaa, yksilö voi elää hyvää elämää Etelä-Karjalassa ja yrityksille riittää osaavaa työvoimaa.

Aktivoiva toteutus innosti

Palautteiden perusteella neuvottelukuntafoorumiin osallistuneet pitivät vuorovaikutteisesta tavasta toimia. Toteutustapa koettiin uudenlaiseksi ja aktivoivaksi: ”Tämä oli virkistävä järjestämismuoto seminaarille: toiminnallinen osuus, josta kaikki saa jotain.”  Keskustelemaan kannustaminen sai kehuja lukuisissa palautteissa.

Luotain-hankkeen tavoitteena oli kasvattaa ennakointiosaamista Etelä-Karjalassa, ja tässä tapahtumassa siinä onnistuttiin. Selkeä enemmistö koki ennakointiosaamisen vahvistuneen (kuva 2). ”Tärkeä aihe ja olisi jokaisen hyvä osata ilmiöiden skannausta”, ”Työpaja opetti ajattelemaan laajemmin väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin.”

Lähteet

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. 2023. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallintosääntö 20.10.2023 alkaen. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.edusampo.fi/files/4362/Koulutuskuntayhtyman_hallintosaanto_20.10.2023_alkaen.pdf

LAB. 2024. Luotain – ennakointi Etelä-Karjalassa. Hanke. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luotain-ennakointi-etela-karjalassa

Tilastokeskus. 2021. 139f Väestöennuste 2021: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2021–2040.  Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_139f.px/

Tilastokeskus. 2022. 139f 11a5 Maakuntien välinen muutto syntyperän mukaan tulo- ja lähtömaakunnittain, 1990–2022.  Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__muutl/statfin_muutl_pxt_11a5.px/