Taloustilanne ja henkilöstöpula haastavat osaamisen kehittämistä

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, minkä jälkeen valtioneuvoston tahtotilana oli antaa niille työrauha. Julkisen talouden tilanne aiheutti kuitenkin sen, että valtioneuvosto asetti muutostavoitteet, joilla pyritään kattamaan talouden vaje vuoteen 2027 mennessä. Samalla tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisuus, laatu ja lakisääteiset palvelut. (STM 2024a, 26, 28.) Maijasen ym. (2023, 2) mukaan hyvinvointialueilla on voimavarat ja edellytykset muutosten toteuttamiseksi, jotta toimintaa pystytään uudistamaan ja taloutta kohentamaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Hyvinvointialueet kehittävät osaamista perustehtävänsä mukaisten tarpeiden ja strategisten kehittämistavoitteiden pohjalta (STM 2024b, 26). Laitinen ym. (2024, 42) toteavat, että organisaatiomuutoksen, työvoimapulan ja säästötavoitteiden vuoksi työntekijät ovat kuormittuneita. Tarkiaisen (2023, 54) mukaan jatkuva uuden opettelu ja henkilöstöpula vaikuttavat siihen, että työntekijät eivät pysty osallistumaan täydennyskoulutuksiin.

Vammaispalveluissa toteutetaan erityisosaamista vaativaa työtä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tavoitteena turvata henkilöstön pysyvyys ja saatavuus riittävällä osaamisen kehittämisellä ja panostamalla työhyvinvointiin (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2023). Kauppinen (2024) selvitti opinnäytetyössään vammaispalveluiden henkilöstön kokemuksia työstä ja johtamisesta. Henkilöstö koki hyväksi sen, että työtä tulee suunnitella ja järjestää uudelleen myös talouden ja erityisesti tuottavuuden näkökulmasta. Opinnäytetyössä todetaan vammaispalveluiden työn olevan monipuolista ja erilaista sote-alan työtä. Erityisosaamista kehitetään työtä tehdessä ja työstä oppimalla, vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Työn kehittämisessä tarvitaan toimia organisointiin ja työtapojen muuttamiseen siten, että kehittäminen on olennainen osa työtä. Kokeileva työn kehittämisen kulttuuri tuleekin juurruttaa arkeen (Saari ym. 2023, 57). Törnvallin (2023, 35–36) mukaan kokeilevalla kehittämisellä voidaan ketterästi vastata muuttuviin tarpeisiin. Näin jatkuva oppiminen toteutuu työtä tehdessä ja pystytään laadukkaammin vastaamaan palveluntarpeisiin.

Työhyvinvointi koostuu useasta tekijästä ja sen voidaan kuvata olevan vastakohta työuupumukselle (Marjala 2009). Myönteiset kokemukset ihmissuhteissa, henkilökohtainen kehittyminen ja riittävä sosiaalinen tuki vaikuttavat kohottavasti työhyvinvointiin (Putra ym. 2023, 319). Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalveluissa osaamista johdetaan ja kehitetään olennaisena osana työtä, vastaamaan asiakastyön osaamistarpeita. Oman työn kehittäminen ja kehittyvä osaaminen parantavat osaltaan työhyvinvointia. Tarkiaisen mukaan (2023, 58) osaamisen kehittämisellä on tärkeä vaikutus työn hallintaan ja työssä jaksamiseen eli työhyvinvointiin.

Lähteet

Kauppinen, S. 2024. Vammaispalveluiden henkilöstön kokemuksia työstä ja johtamisesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415435

Laitinen, J., Selander, K., Ervasti, J. & Kivimäki, M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Työterveyslaitos. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-148-2

Maijanen, J., Niemi, V-M., Pimiä K. & Aalto, J. 2023. Kansliapäälliköt: Hyvinvointialueiden uudistamista on jatkettava kunnianhimoisesti alueilla ja valtakunnallisesti. Valtioneuvoston kansliapäälliköiden kirje 2023. Tiedote 23.11.2023. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10623/kansliapaallikot-hyvinvointialueiden-uudistamista-on-jatkettava-kunnianhimoisesti-alueilla-ja-valtakunnallisesti

Marjala, P. 2009. Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina – narratiivinen arviointitutkimus. Lectio. Työelämän tutkimus. Vol 7(3), 229–231. Viitattu 27.5.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87454

Putra, A. S. B., Kusumawati, E. D., & Kartikasari, D. 2023. Unpacking the Roots and Impact of Workplace Well-being: A Literature Review. International Journal of Multidisciplinary Approach Research and Science, 2(01), 312–321. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.59653/ijmars.v2i01.433

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2023. Vammaispalvelujen uudistukseen kutsutaan mukaan alueen asukkaita ja sidosryhmiä. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://www.paijatha.fi/vammaispalvelujen-uudistukseen-kutsutaan-mukaan-alueen-asukkaita-ja-sidosryhmia/

Saari, E., Levonius, V., Weiste, E., & Laitinen, J. 2023. Kokeilujen käynnistymisen jäljillä: Ongelmapuhetta vai kestäviä ratkaisuja eettiseen kuormitukseen vanhushoivan resurssiniukoissa työolosuhteissa? Focus Localis, 51(3), 40–59. Viitattu 27.5.2023. Saatavissa https://journal.fi/focuslocalis/article/view/125639

STM. 2024a. Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2023: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 31 §:n mukainen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittainen valtakunnallinen selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:1. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5408-3

STM. 2024b. Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027 Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen ‒ Hyvän työn ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:11. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5657-5

Tarkiainen, E-K. 2023. Henkilöstön näkökulma osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen hyvinvointialueella. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243944

Törnvall, P. 2023. Kokeiluilla kehittäminen ja kokeilukulttuurin edistäminen osaksi Live-säätiön toimintakulttuuria. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722326