LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle saapui Filippiineiltä 16 sairaanhoitajaa helmikuussa 2023 kouluttautumaan suomalaisiksi sairaanhoitajiksi top up -koulutuksessa. Koulutus päättyy kesäkuussa 2024. Tämän vuoden ja neljän kuukauden aikana he ovat oppineet selviytymään suomalaisessa ympäristössä. Kaikki on ollut uutta. Miten selvitä, kun on kadulla liukasta? Miten pukeutua, kun pakkasta on miinus 20 astetta? Miten syödä perunaa? He ovat olleet kotoutumisprosessissa.
Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, jonka aikana maahanmuuttaja omaksuu suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa maahanmuuttajaa ympäröivän suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Kotoutuessaan maahanmuuttaja tutustuu suomalaiseen kielelliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Vastaanottava yhteisö saa uusia vaikutteita ja monimuotoistuu. (Kotoutumisen osaamiskeskus 2024)
Prosessi, jossa tunteet vaihtelevat
Kotoutuminen ei ole suoraviivainen prosessi, vaan erilaiset tilanteet ja tapahtumat herättävät vaihtelevia tunteita. Kototutumista voidaan kuvata psyykkisen prosessin avulla. (Haavikko & Bremer 2009.)
Ensin kaikki tuntui innostavan erilaiselta. Opiskelijat ihastelivat lunta, pakkasta ja suomalaista luontoa. Seuraavassa vaiheessa he törmäsivät elämisen haasteisiin ‒ liukkaalla kaatui, suomen kieltä ei oppinutkaan niin nopeasti kuin oli ajatellut, perhe oli kaukana ja tuntui yksinäiseltä.
Sokkivaihetta seurasi reaktiovaihe. Epävarmuus opinnoista selviytymisestä ja uuden kielen oppimisesta veivät voimia. Taloushuolet painoivat ja tulevaisuuden työllistyminen mietitytti. Harjoittelussa oli haasteita. Tästä vaiheesta opiskelijat pääsivät yli, ja alkoi korjaamisvaihe. Ensimmäisenä kesänä kesätyöt onnistuivat ja löytyi keikkatöitä, suomen kielellä pystyi jo kommunikoimaan potilaan kanssa ja tuli positiivisia kokemuksia harjoitteluissa. Ensimmäisestä pitkästä pimeästä syksystä ja talven pakkasista selvittiin. Löytyi suomalaisia kontakteja.
Uudelleenorientoitumisen kynnyksellä
Yhtenä keinona tukea korjaamisvaihetta opiskelijoille pidettiin sukkatyöpajoja. LABin henkilökunta lahjoitti sukkapuikkoja ja villalankoja, joilla opiskelijat pystyivät opettelemaan villasukan tekemistä. Villasukkapajoihin osallistui viisi opiskelijaa. Ohjaajina työpajoissa toimivat LABin vapaaehtoiset työntekijät. Pajoja järjestettiin kolme: villasukan varsi, kantapää ja terä. Pajojen välillä opiskelijat työstivät omia sukkiaan. Opittuaan neulomaan opiskelijat kokivat neulomisen rentouttavana ‒ ajatuksia arjen haasteista poisvievänä toimintana. Neuloessa pystyi keskittymään vain siihen, miten tehdä seuraava silmukka.
Tällä hetkellä opiskelijat ovat jo uudelleenorientoitumisen kynnyksellä. Valmistuminen on kesäkuussa, ja osa osallistujista on saanut vakituisen työpaikan ja osa kesätöitä. He pystyvät toimimaan kahdessa kulttuurissa, ja ruokavalioon on tullut jo perunaa riisin rinnalle.
Kirjoittaja
Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtorina ja filippiiniläisten sairaanhoitajien top up -koulutuksen opiskelijoiden tutoropettajana.
Lähteet
Haavikko, A. & Bremer, L. 2009. Ulkoisesti erilaisia ja sisäisesti samanlaisia. Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.
Kotoutumisen osaamiskeskus. 2024. Keskeiset kotoutumiseen liittyvät käsitteet. Viitattu 28.5.2024. Saatavissa https://kotoutuminen.fi/keskeiset-kasitteet
