Työpaja innoitti pohtimaan mitatun tiedon merkitystä osana sosiaaliohjauksen arviointityötä

Sosiaaliohjauksella edistetään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja tuetaan asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa. Yhä useammin sosiaaliohjaajat käyttävät mittareita ja indikaattoreita arvioidakseen ja seuratakseen asiakkaidensa tilannetta. Mittaritiedon hyödyntäminen voi parantaa palvelujen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sosiaaliohjauksessa monin tavoin.

LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa järjestettiin työpaja, jossa opiskelijat pääsivät testaamaan erilaisia sosiaalialalla käytettäviä mittareita asiakasesimerkkitapausten avulla ja tutustumaan TOIMIA-tietokannan käyttöön. Sosiaalihuoltolaki (2014/1301) velvoittaa työn vaikuttavuuden seuraamista sosiaalialan työssä. Vaikuttavuuden arvioiminen sosiaalialalla on kuitenkin hankalaa, sillä asiakkaiden toimintaan vaikuttavat saadun sosiaalipalvelun lisäksi samanaikaisesti monenlaiset tekijät, kuten ympäristö, yhteisölliset olosuhteet ja muut elämään liittyvät asiat. (Pohjola ym. 2012.)

TOIMIA-tietokannasta löytyy asiantuntijoiden valmistelemia suosituksia ja ohjeita toimintakyvyn arviointiin sekä yli sata toimintakykymittaria ja soveltuvuusarviota erilaisiin tarpeisiin. TOIMIA-verkostossa laadittujen suositusten sekä arvioitujen mittareiden tarkoitus on yhtenäistää arviointikäytänteitä Suomessa. (Terveysportti 2024; THL 2024.) Helminen (2022) kuvaa sosiaaliohjauksen asiakastyöprosessia siten, että se alkaa asiakkaan tarpeiden selvittämisellä ja arvioinnilla. Tämän jälkeen laaditaan asiakassuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja suunnitellaan systemaattinen ja tavoitelähtöinen työskentely asiakkaan kanssa. Asiakastyön prosessiin kuuluvat keskeisesti työn dokumentointi ja jatkuva arviointi. (Helminen 2022.)

[Alt-teksti: sanapilvikuva, jossa suurikokoisimmat sanat ovat työn merkittävyys ja keskustelun tuki.] — Kuva 1. Sosionomiopiskelijoiden näkemyksiä mitatun tiedon merkityksestä sosiaaliohjaajan työssä. (Kuva: Tiia Rask)

Työpajasta tietoa ja käytännön harjoitusta mittaamiseen ja arviointiin

Työpajassa tutustuttiin ensin opettajalähtöisesti toimintakyvyn arviointiin ja sen merkitykseen sosiaaliohjaajan työssä. Sosionomiopiskelijat pääsivät tämän jälkeen pienryhmissä testaamaan TOIMIA-tietokannan käyttöä sekä ennalta annettujen sosiaalialalle soveltuvien mittareiden hyödyntämistä asiakasesimerkkien kautta. Jokainen pienryhmä esitteli toisilleen käyttämänsä mittarin ja laatimansa asiakasesimerkkitapauksen.

Työpajan lopuksi käydyn palautekeskustelun mukaan valtaosa koki saaneensa päivän aikana uutta ymmärrystä niin toimintakyvyn arvioinnista kuin mitatun tiedon merkityksestä arviointityön tukena. Opiskelijat myös oivalsivat, että käytännön työn kautta syntyy tarvittavaa kokemusta mittareiden käyttöön osana arviointityötä. Opiskelijat summasivat päivän antia siten, että mittaritietoa voidaan sosiaaliohjauksen työssä käyttää hyvin monella tapaa, esimerkiksi keskustelun tukena, työn merkittävyyden avaajana sekä asiakkaan äänen esiin tuojana.

Kirjoittaja

Tiia Rask toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa kouluttaen sosionomiopiskelijoita sekä toimien THL:n TOIMIA-verkoston vaikeavammaisten toimintakyky -työryhmässä asiantuntijana.

Lähteet

Helminen, Jari. 2022. Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/782653

Pohjola, A., Kemppainen, T., & Väyrynen, S. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin Yliopistokustannus.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Finlex. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P16

Terveysportti. 2024. TOIMIA-tietokanta. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi?toc=802599

THL. 2024. TOIMIA-tietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta