Tuetulla vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan sellaista vapaaehtoistoimintaa, joka on kohdistettu enemmän perehdytystä, apua ja neuvoja tarvitseville vapaaehtoistoimijoille (Ansio 2017, 7). Lahden Diakonialaitoksella on käynnissä STEA-rahoitteinen, elokuussa 2018 käynnistynyt Tukea vapaaehtoisuuteen -hanke. Hanke on tarkoitettu erityisryhmille ja elämässään murrostilannetta eläville henkilöille. Hankkeen keskeinen tavoite on tarjota kohderyhmälle tasavertainen mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan. Hanke toteutetaan Lahden Diakonialaitoksen Dilakorttelin toiminnoissa. (Lahden Diakonialaitos 2020.)
Jokaisen oikeus vapaaehtoistyöhön
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin tutkimuksellinen opinnäytetyö Tukea vapaaehtoisuuteen -hankkeeseen. Opinnäytetyössä selvitettiin Lahden Diakonialaitoksen tuettuun vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden erityistä tukea tarvitsevien vapaaehtoistoimijoiden motiiveja toimintaan osallistumiselle. Tarkoituksena on lisätä edellytyksiä tuettuun vapaaehtoistoimintaan ja siten vahvistaa toiminnan mielekkyyttä vapaaehtoistoimijoiden näkökulmasta. Vapaaehtoisten motiivien selvittäminen edesauttaa löytämään vapaaehtoisille sellaisia tehtäviä, joissa he viihtyvät ja joihin he haluavat panostaa (Kaila 2014, 63). Willbergin (2015, 11) mukaan vapaaehtoistoiminta voidaan kokea väsyttävänä, jos vapaaehtoisuus ei anna tekijälleen mitään. Mielekkään ja sopivan tehtävän löytäminen on siis erittäin arvokasta.
Aktiivisen kansalaisuuden toteutuminen vapaaehtoistoiminnan kautta
Ihmisen kansalaisuus toteutuu ihmisen suuntautuessa itsestä ja kotipiiristä ulospäin kohti osallistumista ja vaikuttamista. Vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä aktiivisen kansalaisuuden konkreettisena ilmentymänä. (Harju 2005, 67.) Opinnäytetyön tulosten mukaan vapaaehtoistoiminta vahvisti niin tuettujen vapaaehtoistoimijoiden kuin toiminnan kohteena olevien ihmisten yhteiskunnallista toimijuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Mahdollisuus aktiivisen kansalaisuuden toteuttamiseen nousi yhdeksi keskeiseksi motiiviksi kohderyhmässä vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle. Opinnäytetyöhön haastatellut henkilöt kuvasivat tuetun vapaaehtoistoiminnan kautta syntynyttä osallisuuden kokemusta monin tavoin muun muassa kokemuksena yhteiskuntaan kuulumisesta. Haastateltavat toivat esiin tarvettaan tulla hyväksytyiksi ja tarvettaan tehdä hyvää muille. Martelan (2020) mukaan riippumatta hyvien tekojen pienuudesta tai suuruudesta ihminen tuntee itsensä merkitykselliseksi vaikuttamalla myönteisesti ympäristöönsä.
Vapaaehtoistoiminta voi esimerkiksi auttaa kotoutumista, tukea kuntoutumista tai olla väylä työllistymiselle. Jotta tämä mahdollistuisi kaikille, vapaaehtoistoimintaa tulisi kehittää vastaamaan erilaisten vapaaehtoistoimijoiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tällaista tukea voi olla esimerkiksi se, että kokeneempi vapaaehtoinen kulkee rinnalla. Työntekijä voi tukea toimintaan osallistumista madaltamalla kynnystä yksilöllisten, tunnistettujen tarpeiden mukaan, jotta vapaaehtoiseksi haluavalle syntyy mahdollisuus olla mukana toiminnassa omilla edellytyksillään. (Laimio 2017, 4-5.) Opinnäytetyöhön haastatelluista vapaaehtoisista kaikki toivat useaan otteeseen esiin työntekijöiltä saamansa tuen merkitystä tuettuun vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle. Tärkeänä koettiin työntekijöiden säännöllinen yhteydenpito ja kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa. Näiden kautta vapaaehtoisille on syntynyt kokemus kuulluksi tulemisesta, ja että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä.
Kirjoittajat
Nina Lehikoinen on LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselta valmistunut sosionomi. Opinnäytetyössään hän on selvittänyt Lahden Diakonialaitoksen tuettuun vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden erityistä tukea tarvitsevien vapaaehtoistoimijoiden motiiveja toimintaan osallistumiselle.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii lehtorina sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden kampuksella ja toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Ansio, L. 2017. Tuettu vapaaehtoistoiminta organisaaton haasteena. Teoksessa Rajala, A. & Nieminen, P. (toim.) Tuettu vapaaehtoistoiminta – avain osallisuuteen. Helsinki: Kansalaisareenan julkaisuja 3/2017, 6-9. [viitattu 30.3.2020]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wp-content/uploads/2017/11/Tuettu_vapaaehtoistoiminta_WEB_KORJ2.pdf
Harju, A. 2005. Kansalaisyhteiskunta vapaaehtoistoiminnan innoittajana. Teoksessa Nylund, M. & Yeung, A. (toim.) Vapaaehtoistoiminta – Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino, 58-82.
Kaila, K. (toim.) 2014. Onnistunut vapaaehtoistoiminta. Opas toiminnan kehittäjälle. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä -hanke. [viitattu 30.3.2020]. Saatavissa: https://www.kierratyskeskus.fi/files/8928/Onnistunut_vapaaehtoistoiminta_opas_VETY_0514web.pdf
Lahden Diakonialaitos. 2020d. Tukea vapaaehtoisuuteen -hanke [viitattu 30.3.2020]. Saatavissa: http://www.dila.fi/diakonia/tukea_vapaaehtoisuuteen
Laimio, A. 2017. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus. Teoksessa Rajala, A. & Nieminen, P. (toim.) Tuettu vapaaehtoistoiminta – avain osallisuuteen. Helsinki: Kansalaisareenan julkaisuja 3/2017, 4-5. [viitattu 30.3.2020]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wp-content/uploads/2017/11/Tuettu_vapaaehtoistoiminta_WEB_KORJ2.pdf
Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerus.
Willberg, E. 2015. Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille – Hyvinvointia tukevan vapaaehtoistyön vastuut ja käytännöt. Sitran selvityksiä 93. Helsinki: Sitra. [viitattu 29.5.2020]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27174908/Selvityksia93-2.pdf
Linkit
Opinnäytetyö: Lehikoinen, N. 2020. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus. Erityisryhmien motiivit tuetussa vapaaehtoistoiminnassa. Opinnäytetyö, AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, aikuissosiaaliohjauksen polku. [Viitattu 10.8.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020081219730
Kuvat
Kuva 1. Lehikoinen, N. 2020. Vapaaehtoistoiminta tuottaa hyötyä sekä vapaaehtoistoimijoille, että toiminnan kohteena oleville. [Viitattu 29.5.2020]. Julkaisematon.
