Paljasjalkakenkien ominaisuudet tukevat alaraajan luonnollista liikettä

Paljasjalkakenkien tarkoituksena on pitää jalkaterän asento ja toiminta mahdollisimman luonnollisena ja jakaa kävelemisestä syntyvä kuormitus tasaisesti jalkaterän etu- ja takaosan välillä. Paljasjalkakenkien keskeisimpiä eroja perinteisiin kenkiin verrattuna ovat tasainen ja ohut, iskunvaimentamaton pohja, kantakorotuksen puuttuminen ja leveä kärki (Stolt ym. 2023, 324, 347) (kuva 1). Näitä jalkineita on Suomessa saatavana lukuisista kivijalka- ja verkkokaupoista.

Ohut pohja mahdollistaa jalkaterän ja varpaiden nivelten luonnolliset liikkeet. Tasainen pohja lisää jalkapohjan tuntoaistimuksia, mikä aktivoi jalkaterää tukevia lihaksia, tukee sen kaarirakenteita ja parantaa jalkaterän luontaista iskunvaimennusta. (Stolt ym. 2023, 102, 269, 325, 347.)

Leveän kärjen ansiosta varpailla ja jalkaterällä on paljasjalkakengässä tarpeeksi tilaa, jolloin jalkaterä pääsee leviämään päkiän kohdalta. Tämä laajentaa jalkapohjan tukipinta-alaa ja parantaa iskunvaimennusta. Leveä kärki yhdessä kengän suoran lestin ohjaa askelluksen luonnolliseen suuntaan isovarpaan yli. Riittävä varvastila myös antaa varpaille tilaa ojentua, koukistua ja loitontua. (Franklin ym. 2015, 233, 238; Stolt ym. 2023, 324, 347.)

Kantakorotuksen puuttuminen auttaa jakamaan kuormituksen tasaisesti jalkaterän etu- ja takaosan välillä, jolloin jalkaterä on kengässä lähes luonnollisessa asennossaan. Tämä parantaa sääri- ja pohjelihasten toimintaa. (Saarikoski 2016, 116; Stolt ym. 2023, 139–140, 264, 347.)

Vaikuttaa laajalti kehoon

Jalkaterän toiminta vaikuttaa myös muualle kehoon. Esimerkiksi kävellessä askeleen linjautuminen isovarpaan yli helpottaa ponnistamista (Liukkonen & Saarikoski 2011, 38–39). Jalkaterän luonnollinen asento ja kantakorotuksen puuttuminen lyhentävät askelpituutta, parantavat tasapainoa ja siirtävät kehon painopistettä jalkaterän etuosalta taaksepäin vaikuttaen siten koko kehon ryhtiin. Säären alueen lihasten aktivoituminen vaikuttaa jalkaterän kaarirakenteisiin ja iskunvaimennukseen sekä edistää laskimoverenkiertoa. Laskimoverenkierron ja lihaspumpputoiminnan lisääntyminen voi edelleen vähentää alaraajojen turvotusta ja väsymistä sekä ennaltaehkäistä suonikohjujen muodostumista. (Franklin ym. 2015, 235–236; Saarikoski 2016, 115–117; Stolt ym. 2023, 139–140, 262, 264, 269, 347; Zeng ym. 2023).

Jalkaterän hyvän asentotunnon ja koordinaation on myös todettu vähentävän nilkkavammojen riskiä (Stolt ym. 2023, 269, 347). Lisäksi leveä kengänkärki auttaa ennaltaehkäisemään jalkaterän kivuliaita hermopinteitä, iho- ja kynsimuutoksia sekä varpaiden asentopoikkeamia syntyä (Saarikoski 2016, 106; Stolt ym. 2023, 142, 257, 269–270.)

Oheisharjoitteita kävelyn tueksi

Koponen & Tirkkonen (2024) tutkivat opinnäytetyössään alaraajan toimintaa paljasjalkakengillä kävelyssä. Yhteen koottiin viimeisin tutkimustieto kenkien rakenteen vaikutuksesta alaraajan toimintaan sekä laadittiin ohjeistuksen ja oheisharjoitteita paljasjalkakengillä aloittamisen tueksi. Opinnäytetyöstä hyötyvät niin alaraajojen kuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset kuin paljasjalkakenkien käyttöä aloittelevat kuluttajatkin.

Lähteet

Baretoes. 2024. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://www.baretoes.fi/

Franklin, S., Grey, M., Heneghan, N., Bowen, L. & Li, F. 2015. Barefoot vs Common Footwear: A Systematic Review of the Kinematic, Kinetic and Muscle Activity Differences during Walking. Gait & Posture. Vol 42, Issue 3, 230–239. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0966636215004993?via%3Dihub

Koponen, K. & Tirkkonen, K. 2024. Alaraajojen toiminta paljasjalkakengillä kävelyssä. Opas paljasjalkakengillä kävelyä aloittavalle. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621467

Liukkonen, I. & Saarikoski, R. 2011. Sukat ja kengät. Teoksessa Liukkonen I. & Saarikoski, R. (toim.). Jalat ja terveys, 36–51. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Saarikoski, R. 2016. Kenkien ominaisuudet. Teoksessa Sarikoski, R & Stolt, M. (toim). Terveet jalat. 6. painos, 101–120. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim.

Stolt, M., Lepistö, J., Saarikoski, R. & Väyrynen, P (toim.). 2023. Jalkaterveys. Helsinki: Kustannus Duodecim Oy.

Zeng, Z., Liu, Y., Hu, X., Li, P. & Wang, L. 2023. Effects of High-Heeled Shoes on Lower Extremity Biomechanics and Balance in Females: A Systematic Review and Meta Analysis. BMC Public Health. 23:276. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10120101/