Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartassa ennakoidaan aineettoman kulttuuriperinnön merkityksen kasvua matkailussa. Etelä-Karjalassa on runsaasti linnavuoria, kalliomaalauksia ja luontoympäristössä sijaitsevia rakennettuja kulttuuriympäristöjä, jotka tunnetaan myös matkailunähtävyyksinä. Fyysisten rakenteiden lisäksi alueen historiankirjoista löytyy runsaasti ihmisen ja luonnon suhteeseen liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä, kuten eränkäynnin sekä maa- ja metsätalouden perinteitä. Näiden tarinoiden näkyväksi tekeminen voisi avata uusia mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen.
Luonto ja kulttuuri ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä matkailussa. Vaikka tietoa on runsaasti, se on hajanaista ja vaikeasti hyödynnettävissä matkailuyrittäjien näkökulmasta. Luonnon kulttuuriperintö on aina ainutlaatuista ja matkakohteesta riippuvaa, mikä tarjoaa kilpailuedun muihin kohteisiin verrattuna. Etelä-Karjalassa sijaitseva Kummakivi on tästä hyvä esimerkki. Tämä vaikuttava lohkare on jäänyt kallion päälle keikkumaan jääkauden jälkeisenä aikana, ja se on yksi monista alueen geologisista nähtävyyksistä. Kummakivi on noin seitsemän metrin pituinen siirtolohkare, joka lepää kapealla kallioalustalla niin pienellä pinta-alalla, että se näyttää miltei liikkuvan (GoSaimaa 2024).
![[Alt-teksti: piirroskuva kuperan kallion päällä kuin tyhjän päällä lepäävästä suuresta lohkareesta, vierellä retkeilijöitä ihmettelemässä näkymää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/611_2024_Paikallisista-tarinoista-sisaltoa-Etela-Karjalan-matkailuun_1-1024x584.jpg)
Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeemme (LAB 2024) pyrkii herättämään kiinnostusta paikalliseen perintöömme. Järjestimme tarinailtoja, joissa osallistujat saivat jakaa tarinoitaan ja kokemuksiaan luonnon ja kulttuurin yhtymäkohdista. Tapahtumien tarkoituksena oli koota paikalliset tarinat yhteen tarinapankkiin ja tuottaa niistä julkaisuja hankkeen aikana. Tarinaillat järjestettiin 8.6.2024 Hiitolanjoen avajaisten yhteydessä sekä 18.6.2024 Ruokolahden tiistaitarinoissa.
Etelä-Karjalan luonnon kulttuuriperintö muistuttaa, miten luonto ja ihmiset ovat kulkeneet käsi kädessä vuosituhansien ajan. Se on myös osa Etelä-Karjalan paikallisidentiteettiä, jossa korostuvat aitous, reiluus ja rempseä ote elämään. Paikallisidentiteettiin sisältyvät myös hienovaraisemmat tarinat ihmisten ja luonnon kanssakäymisestä, joita hankkeessamme nyt kerätään. Kulttuuriperinnön näkyväksi tekeminen vaikuttaa alueen koettuun viihtyisyyteen asumisen näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä tämä koettu viihtyisyys hyödyttää alueen elinkeinoelämää esimerkiksi työvoiman saatavuuden sekä matkailua tukevien paikallisten palvelujen kehittymisen kautta.
Valttikortti Saimaa
Etelä-Karjalan pinta-alasta noin 20 % on vettä, ja alueen vahvin vetovoimatekijä on maamme suurin järvi Saimaa hiekkarantoineen, kanavineen ja saaristoineen. Vesillä liikkumiseen ja veteen liittyviin elinkeinoihin liittyy runsaasti kulttuuriperintöä ja tarinoita, jotka ovat matkailun kannalta erittäin vetovoimaisia. Esimerkiksi Saimaan kehityshistoria ja Hiitolanjoen monet vaiheet voitaisiin popularisoimalla ja visualisoimalla tuoda paremmin esille alueen matkailussa. Digitalisaation avulla Saimaan vaikeasti saavutettavien saarikohteiden perinnemaisemat ja tarinat voitaisiin tarjota virtuaaliympäristöinä, jolloin ne olisivat saavutettavissa vaikka kotisohvalta käsin.
![[Alt-teksti: piirroskuva jokimaisemasta ja kuohuvan joen ylittävästä puusillasta, jolla kävelee kaksi reppuselkäistä retkeilijää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/611_2024_Paikallisista-tarinoista-sisaltoa-Etela-Karjalan-matkailuun_2-1024x542.jpg)
Hanke tulee jakamaan tarinailloissa kerättyjä tarinoita eri muodoissa alueen matkailuelinkeinon käyttöön. Tarinoita popularisoidaan ja visualisoidaan helposti kulutettavaan muotoon suurelle yleisölle. Tarinapankki tulee olemaan avoin kaikille, tarjoten uusia mahdollisuuksia myös hankkeen jälkeen (Tommola 2024).
Kirjoittaja
Minna Ahlstén työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa pääosin matkailun hankkeiden parissa. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hankkeessa pyritään tuottamaan kallisarvoista tietoa luonnon kulttuuriperinnön tuotteistamisesta ja soveltamaan sitä Etelä-Karjalan alueelle yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Lähteet
GoSaimaa. 2024. Kummakivi. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://gosaimaa.com/kummakivi/
LAB. 2024. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke. Projektin kotisivut. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
Tommola, P. 2024. Kulttuuriperinnön popularisoinnista ja visualisoinnista vetovoimaa matkailuun. LAB Focus. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa Kulttuuriperinnön popularisoinnista ja visualisoinnista vetovoimaa matkailuun – LAB Focus
