Uusia digitaalisia palveluita otetaan käyttöön yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Usein digitaalisista palveluista muodostuu olemassa olevan palveluvalikoiman rinnalle vaihtoehto, jonka edut asiakkaille liittyvät joustavaan asiointiin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Palvelun järjestäjän ja tuottajan tavoitteet muodostuvat strategialähtöisiin kokonaistaloudellisuuden, kustannustehokkuuden, vaikuttavuuden ja kilpailuedun näkökulmista. (mm. STM 2023; THL 2024; Valtioneuvosto 2024.).
Uuden palvelun käyttöönottoa edeltää monipuolinen joukko tuoteomistajan tekemiä päätöksiä ja sosioteknisen muutoksen edellyttämiä kehittämisen toimenpiteitä (ks. Helsingin kaupunki 2024; Työterveyslaitos 2024).
Palvelumallin luominen osana kehittämistyötä
LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä opetetaan uuden palvelumallin luomista hyvinvointialalla (ylempi AMK, 5 op), jossa keskitytään niin sanotun tuplatimantin jälkimmäiseen osaan palvelujen kehittämisessä (ks. Broekhuis ym. 2021; Stickdorn ym. 2018). Siinä opetellaan konseptointia, jota on edeltänyt niin sanottu tutkimusvaihe eli tarkasteltavan ongelman tutkiminen ja tarkentaminen.
Konseptointivaiheessa tuplatimantin keskiössä on ratkaisujen luominen ongelmaan ideoimalla ja kuvaamalla erilaisia ratkaisuja (Kehitä) sekä sen jälkeen eteneminen toteutukseen ideoiden arvioinnin, valinnan, konseptoinnin ja prototyyppien testauksen avulla (Toteuta). Uusi palvelumalli konkretisoituu, ja siitä luodaan toteuttamiskelpoinen rajaamalla ratkaistavia haasteita, ideoimalla ratkaisuja, priorisoimalla ja kiteyttämällä konseptia. (Helsingin kaupunki 2024.)
Käyttöönottoa tukevat tekijät
Varsinaisen uuden palvelun käyttöönotto tai implementointi on kriittinen vaihe kehittämistyössä. Onnistumisen edellytyksenä on strategisten linjausten, asiakasymmärryksen, ideoiden ja palvelukonseptien säilyminen osana asiakkaille tuotettavaa palvelua. Implementoinnin onnistumista tukee avainhenkilöiden osallistuminen palvelumuotoiluprosessiin, henkilöstön kouluttaminen sekä palvelun tuottamiseen liittyvien yksityiskohtien, kuten ohjeistusten ja roolitusten suunnittelu sekä harjoittelu osana koulutusta. Lanseerausta edeltää myös palvelun hinnoittelu, kustannus-, tulos- ja vaikutusarviointi sekä tuotteen pilotoinnin arviointikriteerien ja aikataulun määrittely. (ks. Tuulaniemi 2011.)
LAB-ammattikorkeakoulun opintojakson päätteeksi opiskelijat laativat soveltavan tehtävän, jossa he luovat kuvitteelliselle hyvinvointialueelle digitaalisen palvelun käyttöönottoa edistävän suunnitelman palvelumuotoilun menetelmillä. Kuvitteellisen toimeksiannon perustana on LABin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteistyö digitaalisten palvelujen muotoilun opintojaksolla, jossa opiskelijat toteuttivat niin sanotun Kehitä-vaiheen palliatiivisen hoidon digitaalisten palvelujen käyttöönottoon liittyen (ks. Malin ym. 2024). Tulevaisuudessa myös Toteuta-vaiheen opiskelu pyritään toteuttamaan osana työelämän aitoja digitaalisten palvelujen käyttöönottotilanteita.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Broekhuis, M., Weering, M. D., Schuit, C., Schürz, S. & van Velsen, L. 2021. Designing a stakeholder-inclusive service model for an eHealth service to support older adults in an active and social life. BMC Health Services Research, 21(1), 1–654. https://doi.org/10.1186/s12913-021-06597-9
geralt. 2018. Woman, Networks, Internet image. Pixabay. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/woman-networks-internet-social-3719880/
Helsingin kaupunki. 2024. Näin toteutat konseptointivaiheen. Palvelumuotoilun opas. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://pelikirja.hel.fi/kehittamisen-aikana/palvelumuotoilun-opas/#nain-toteutat-konseptointivaiheen
Malin, A-T., Poikala, A., Ahvenainen, N., Kettunen, R. & Teräsheimo, S. 2024. Hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden muotoilua opiskelijavoimin. LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueelle-digitaalisten-palveluiden-muotoilua-opiskelijavoimin/
Stickdorn, M., Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing: Applying service design thinking in the real world: A practitioners’ handbook (First Edition.). O’Reilly.
STM. 2023. Hyvinvointialueiden ICT ja digitalisaatio. Tilannekuva. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/162762216/Kuuleminen+-+Hyvinvointialueiden+digitalisaation+ja+ICTn+tilannekuva.pdf/ed549848-47f6-d257-59ac-029c6fe3ca06/Kuuleminen+-+Hyvinvointialueiden+digitalisaation+ja+ICTn+tilannekuva.pdf?version=1.0&t=1685694046982
THL. 2024. Digitaaliset palvelut. Kehittyvä palvelujärjestelmä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.
Työterveyslaitos. 2024. Teknologia ja hyvinvointi. Työelämän muutos. Työterveyslaitos. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/teknologia-ja-hyvinvointi
Valtioneuvosto. 2024. Digitalisaatio terveyden- ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2024. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/cover
