Asiantuntijatyö on valtaosin itsenäisesti tehtävää työtä, mikä pitää jo sinällään sisällä oletuksen ihmisen kyvystä johtaa itseään. Ensimmäisiä askeleita hyvään itsensä johtamiseen on riittävä itsetuntemus (Majaniemi 2021; Maijala 2022). Jo antiikin Kreikassa filosofi Sokrates totesi: ”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.” Tämän maailmanajan hektisyydessä ja tulostavoitteellisessa työelämässä voi herkästi kadottaa kyvyn toteuttaa tätä muinaista ohjetta, jossa kuitenkin piilee edelleen voimassa oleva viisaus.
Itsensä johtaminen muodostuu monesta palasesta
Itsensä johtamiseen sisältyytavoitteiden asettamista ja toteuttamista tehokkaasti, kykyä oman toiminnan ja tunteiden säätelyyn sekä hyvinvointitaitoja. Itsensä johtamisessa ei siis ole kyse vain rutiinitehtävien kalenteroinnista ja erilaisten menetelmien hyödyntämisestä osana työn tekemisen tapoja, vaan oman työn johtaminen tapahtuu pitkälti myös suhteessa muihin ihmisiin. (Maijala 2022.)
Ehkä lohdullistakin on, että itsetuntemustaan voi parantaa. On tärkeä tunnistaa ja ymmärtää omia näkökulmiaan, joiden kautta tulkitsee todellisuutta. Tällöin tulee mahdolliseksi tiedostaa omia suhtautumistapojaan ja ajatusvääristymiään suhteessa itseensä ja ympäristöönsä. (Mannermaa 2024, 21.) Vasta sen jälkeen on mahdollista luoda tehokkaita, vaikuttavia ja hyvinvointia lisääviä itsensä johtamisen keinoja.
Itsensä johtamisen taitoja on perinteisesti tarkasteltu johtamisen kontekstissa. Sen sijaan työntekijöiden osaamisalueena se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mannermaa (2024, 16) huomioi, että työn toimivuus, tavoitteet ja yhteisöllisyys ovat keskeinen osa työyhteisöjen toimintakulttuuria ja vaikuttavat olennaisesti myös omaan rooliin työyhteisössä. Voidaankin ajatella, että riittävät itsensä johtamisen taidot yksilötasolla mahdollistavat toimivan ja menestystä tukevan työkulttuurin koko työyhteisölle.
LAB-ammattikorkeakoulussa (LAB 2024) toteutetun kliinisesti erikoistunut osaaja -koulutuksen opetussuunnitelman osaksi otettiin keväällä 2024 itsensä johtamisen taidot. Koulutukseen osallistujat olivat työelämässä olevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Heidän kanssaan pohdittiin työhyvinvointia estäviä ja edistäviä tekijöitä. Estäviksi tekijöiksi tunnistettiin niin sanottuja perinteisiä tekijöitä, kuten kiire, toimimaton työyhteisö ja huono johtaminen. Omasta itsestä johtuvia työhyvinvointia estäviä tekijöitä vaikutti olevan hankalampi tunnistaa.
Edistäviä tekijöitä sen sijaan tunnistettiin huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin. Toimiva työyhteisö ja hyvä johtaminen edistivät työstä syntyvää hyvinvointia, ja näiden lisäksi keskeisinä tekijöinä tunnistettiin esimerkiksi riittävät haasteet työssä, osaaminen, ilo, huumori, työstä saatava palaute ja yhteenkuuluvuus. Koulutuksessa tunnistettiin myös omia vaikutusmahdollisuuksia näiden tekijöiden vahvistamiseksi.
Nykyaikaisen johtamisen keskeinen merkitys
Onnistuakseen itsensä johtamisessa työntekijältä vaaditaan substanssiosaamista sekä vahvaa motivaatiota työtään kohtaan. Lisäksi pitää ymmärtää ja sisäistää työnantajan asettamat tavoitteet sekä oman työn merkitys laajemmin kuin oman päivittäisen tekemisen näkökulmasta. On siis tunnettava syvällisesti itsensä lisäksi myös organisaatio, jossa työtä tehdään.
Onnistuakseen työntekijä tarvitsee tukea työnantajalta niin rakenteiden, pelisääntöjen kuin toimintatapojenkin muodossa. Majaniemen (2021) mukaan johtaja voi omalla esimerkillään luoda työpaikoille työkulttuuria, jossa omasta työstä ja työhyvinvoinnista huolehditaan inhimillisesti ja kestävästi. Itseään johtava työntekijä ja työyhteisö tarvitsevat toteutuakseen nykyaikaista johtamista. Vaikka perinteiselle hierarkialle jää tällöin vähemmän tilaa, ei johtamisen merkitystä voi silti sivuuttaa. Itseään johtavalle työntekijälle johtajan rooli tukijana ja mahdollistajana on korvaamaton.
Kirjoittaja
Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa johtamisen ja työyhteisöjen osaamisen kehittämisen asiantuntijana. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.
Lähteet
LAB. 2024. Erikoistumiskoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/valmistumisen-jalkeen/jatkuva-oppiminen/erikoistumiskoulutus.
Maijala, L. 2022. Itsensä johtamiseen: entä jos siinä ei olisikaan kyse vain itsestä. Helsingin yliopisto. Blogi. Viitattu 5.8.2024. Saatavissa https://hyplus.helsinki.fi/itsensa-johtaminen-enta-jos-siina-ei-olisikaan-kyse-vain-itsesta/.
Mannermaa, K. 2024. Työntekijätaidot. Helsinki: Alma Talent. Verkkokirja. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/BAXBBXATFBJEE#/kohta:TY((d6)NTEKIJ((c4)TAIDOT((a0)((2013)((20)K((e4)sikirja/piste:t2.
RobinHiggins. 2018. Nuori, ihmiset, nainen. Pixabay. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nuori-ihmiset-nainen-eristetty-3061652/.
