Neuvolan terveydenhoitajat tärkeä linkki raskausajan liikuntaneuvonnassa

Raskaus voi vähentää äidin liikunnan harrastamisen määrää raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, mutta suuret elämäntapahtumat voivat olla myös otollinen aika liikunta-aktiivisuuden edistämiselle. Raskausajan painonnousua koskevien suositusten noudattaminen tarjoaa keinon vähentää äidin ja lapsen terveysongelmia. (Kolu ym. 2017.)

Neuvolassa on tärkeää välittää tietoa raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta ja sen hyödyistä, sillä esimerkiksi äitiysfysioterapiaa on saatavilla pääsääntöisesti vain yksityisellä sektorilla. Liikunta vähentää odottavan äidin selkä- ja lantiokipuja sekä helpottaa raskaudenaikaisia oireita, kuten ummetusta ja alaraajojen turvotusta. Liikunnalla saatetaan vähentää raskausdiabeteksen vaaraa ja raskausaikaista ahdistus- ja masennusoireiden ilmaantumista. Liikunta ehkäisee myös liiallista painonnousua raskauden aikana ja nopeuttaa äidin painon palautumista synnytyksen jälkeen. (Tiitinen 2023.)

Koulutuksella tukea ja tietoa terveydenhoitajille

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat toteuttivat yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen neuvolapalveluiden kanssa opinnäytetyön, jonka lopputuotoksena valmistui koulutus raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä liikunnasta neuvolapalveluiden terveydenhoitajille.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, joka sisälsi määrällisen ja laadullisen tutkimuksen piirteitä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä alku- ja palautekyselylomaketta. Tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälainen liikunta on suositeltavaa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen sekä välittää tiedot koulutustilaisuuteen osallistuville terveydenhoitajille. Työ käsitteli myös raskauden tuomia muutoksia kehossa sekä yleisimpiä raskauskomplikaatioita. (Mursinoff & Gröhn 2024)

[Alt-teksti: fysioterapeutti ohjaa odottavan äidin liikkeitä, äiti treenaa ollen polvillaan ja ojentaen jalkaa taaksepäin.]
Kuva 1. Raskaus ei ole este liikunnan harrastamiselle. (FatCamera 2020)

Alkukyselylomakkeessa selvitettiin terveydenhoitajien senhetkisiä tieto- ja taitotarpeita liikunnasta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Alkukyselyn perusteella terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa lisätietoa erityisesti asiakkaan lihasvoima- ja kestävyysharjoittelun ohjauksesta sekä suorien vatsalihasten erkauman ja lantionpohjan toiminnan kuntoutuksesta. Näiden tietojen pohjalta suunniteltu koulutustilaisuus järjestettiin LAB-ammattikorkeakoulun tiloissa maaliskuussa 2024.

Koulutuksen jälkeen osallistujat vastasivat palautekyselyyn, jonka perusteella koulutusmateriaali muokattiin lopulliseen muotoonsa. Koulutusta käsittelevässä palautekyselyssä vastaajat olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöön, ja erityistä kiitosta saivat vatsalihasten kuntoutukseen liittyvät käytännön harjoitukset. Kehitysideoita ehdotettiin lähinnä ylipainoisten liikuntaan ja case-tehtäviin.

Liikuntaneuvonta osaksi neuvolapalveluiden arkea

Neuvolapalveluiden terveydenhoitajat ovat tärkeässä roolissa liikuntaneuvonnassa raskaana oleville ja synnyttäneille äideille, ja tulevaisuudessa aiheen merkitystä tullaan todennäköisesti painottamaan nykyistä enemmän. Jokaiseen neuvolapalveluiden yksikköön voitaisiin nimittää liikuntaohjauksesta vastaava terveydenhoitaja, joka perehtyisi aiheeseen perusteellisemmin. Optimaalisessa tilanteessa taustatukea terveydenhoitajille antaisi äitiysfysioterapeutti, joka toimisi osana neuvolan henkilökuntaa. Liikuntaohjauksesta vastaavat henkilöt laatisivat yhtenäisen ohjeistuksen liikuntaneuvonnasta koko hyvinvointialueen neuvoloiden käyttöön.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevien koulutuksien suunnittelussa ja koulutustarpeen arvioinnissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Uusien ja päivitettyjen ohjeistusten myötä työntekijöitä tulisi kouluttaa ja kehittää ammatillista osaamista koko työuran ajan.

Koulutuksessa lisääntynyt osaaminen voi näkyä työpaikalla parempana ja laadukkaampana ohjauksena asiakkaalle. Koulutusmateriaalia ja opinnäytetyön kirjallisuuskatsausta voidaan käyttää uusien terveydenhoitajien perehdyttämisessä työpaikoilla, mutta myös suunniteltaessa ammattikorkeakoulujen terveydenhoitajien koulutusta tulevaisuudessa.

Kirjoittajat

Emilia Gröhn ja Joonas Mursinoff ovat fysioterapeuttiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kari Kauranen on yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

FatCamera. 2020. Raskaana oleva nainen tekee harjoituksia fysioterapiaklinikalla. iStockPhoto. Viitattu 25.09.2024. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/raskaana-oleva-nainen-tekee-harjoituksia-fysioterapiaklinikalla-gm1199815713-343425783

Kolu, P., Raitanen, J. & Luoto, R. 2017. Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen. Lääkärilehti. Vol. 72 (41), 2308–2312.

Mursinoff, J. & Gröhn, E. 2024. Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen: koulutustilaisuus Etelä-Karjalan hyvinvointialueen neuvolapalveluille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/866605

Tiitinen, A. 2023. Raskaus ja liikunta. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/