Suomen Afrikan-viennin edistämiselle tarvitaan uudenlainen toimintamalli

Suomen vienti Afrikkaan on pysynyt tasaisena pitkään, vaikka Afrikan markkinat kehittyvät jatkuvasti. Muut Pohjoismaat ovat vuosien varrella tilastoineet Afrikan-vienneissään kaksinumeroisia kasvuprosentteja (MT toimitus 2013); mikä siis on Suomen ongelma?

Afrikka on yksi maailman suurimmista markkinoista, silti Suomessa Afrikan osuus kokonaisviennistä on vain muutamia prosentteja (Impiö ym. 2020, 3–4). Afrikan mahdollisuuksia on kyllä korostettu vuosia, mutta vienti on ollut pitkälti suuryritysten varassa, ja metsä- ja teknologiateollisuuden tuotteet painottuvat siinä edelleen. Suomen yrityksistä valtaosa on pk-yrityksiä, joten talouskasvua tulisi saada erityisesti niiden kautta ja myös uudenlaisilla avauksilla.

Tilanteeseen haetaan apua Suomen Afrikka-strategiasta: tavoitteena on entistä syvempi ja kokonaisvaltaisempi yhteistyö Afrikan kanssa (Kinnunen Mohr & Nokelainen 2020, 9) ja samalla Suomen Afrikan-viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä (Vuorio 2020).

Lähteinen (2024, 2–4) selvitti YAMK-opinnäytetyössään suomalaisten pk-yritysten haasteita ja ongelmia sekä vienninedistämisorganisaatioiden sisäistä ja ulkoista toimintaa Afrikan-viennin edistämisessä pyrkien löytämään niihin ratkaisuehdotuksia yhdessä toimeksiantaja IntoLead Oy:n kanssa. Tiedonkeruu toteutettiin haastattelemalla yhteensä 35 asiantuntijaa keskeisissä vienninedistämisorganisaatioissa ja eri alojen yrityksissä. Haastatteluissa kartoitettiin eri osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia Afrikan-viennistä ja sen edistämisestä sekä kysyttiin kehittämisehdotuksia viennin kasvattamiseksi.

Haasteet

Opinnäytetyön keskeinen havainto oli, että pk-yritysten tukemisessa Team Finlandin vienninedistämisen kokonaisuus niin sisäisessä kuin ulkoisessakin toiminnassa näyttää olevan puutteellinen, eikä organisaation palvelulupaus toteudu, kuten kuvitellaan. Se voi johtaa tehottomuuteen ja tuloksettomuuteen, jolloin vienti ei kasva halutulla tavalla ja pk-yritysten resurssit menevät hukkaan. (Lähteinen 2024, 36–37, 43–44.)

Haastattelukierroksen perusteella vienninedistämisen sisäisen ja ulkoisen toiminnan puutteellisuus konkretisoituu kriittisiin viennin osa-alueisiin, joita ovat markkinatiedon levittäminen pk-yrityskenttään, myynnillisien ja konsultoivien kyvykkyyksien kehittäminen koko vienninedistämisen arvoketjussa ja joustavien rahoitusinstrumenttien saatavuus. Lisäksi Afrikka-strategiaan liittyvät konkreettiset toimenpiteet ja yhteinen tekeminen nähdään vienninedistämisorganisaatioissa epäselvänä, vaikka niiden pitäisi olla asiantuntijoille selviä. (Lähteinen 2024, 45–46.)

Tilannekuva ja ratkaisut

Pk-yrityksillä on tuote- ja palveluratkaisuja, joiden avulla Afrikan väestön tarpeisiin voidaan vastata. Omalaatuiset Afrikan markkinat vaativat kuitenkin paljon ymmärrystä ja valmistautumista, ennen kuin konkreettista viennin edistämistä voidaan aloittaa (Jantunen 2024, Lähteisen 2024, 5–6 mukaan). Suomen vienninedistämisen asiantuntijat ovat avainasemassa, kun tarvitaan markkinatiedon ja hiljaisen tiedon yhdistämistä pk-yritysten tuotepainotteiseen myyntiin. Tarvitaan konsultoivaa ja ratkaisukeskeistä myyntiä koko vienninedistämisen arvoketjussa.

Vienninedistämisen toimintamalli vaatii kokonaisvaltaisen rakenteellisen uudistuksen, joka vastaa tarvittavien kyvykkyyksien, tiedon ja resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja allokointiin. Team Finlandin asiantuntijat tulisi yhdistää yhden organisaation alaisuuteen, jota johdetaan yhden strategian kautta ja jossa toimenpiteet ovat yhdessä sovittuja ja kaikilla on sama agenda. (Lähteinen 2024, 45, 56.)

Suomen Afrikan-viennin kaksinkertaistamiseen tähtäävät toimenpiteet perustuvat alue- ja markkinakohtaisesti määritettyihin strategioihin ja mitattaviin, tulospohjaisiin tavoitteisiin. Uudelleenrakennuksen kulmakivi on, että asiantuntijat eri aloilta työskentelevät siilottomassa organisaatiossa, jossa palvelupolku pk-yritykselle toimii yhden luukun periaatteella. (Lähteinen 2024, 45.)

Lähteet

Impiö, J., Nokelainen, P., Vuorio, P. & Ranta, J. 2020. Afrikka politiikan uusi aika. Kuinka moninkertaistamme kaupan ja kehitysvaikutukset? Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 14.9.2024. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/Afrikka-politiikan-uusi-aika_EK_01072020.pdf

Kinnunen Mohr, K. & Nokelainen, P. 2020. Sidosryhmätyöpajojen yhteenveto. Suomen Afrikka-strategian valmistelu. Kaskas Media. Viitattu 14.9.2024. Saatavissa https://um.fi/documents/35732/0/Afrikka-strategia+%E2%80%94+Tyo%CC%88pajojen+yhteenveto.pdf/f3eb3274-a79f-21a2-d4d9-e6330c46669f?t=1608106703005

Lähteinen, L. 2024. Pk-yritysten vienninedistämisen haasteet Afrikassa. Miten päästä käsiksi Afrikan markkinoiden mahdollisuuksiin? YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/866326

MT toimitus. 2013. Suomen vienti Afrikkaan lapsenkengissä. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 14.9.2024. Saatavissa https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d74387e0-7e14-5516-bc23-ec0ff3dc1082

Vuorio, P. 2020. EK:n Afrikka-raportti: Kaksinkertaistetaan Afrikan-vienti ja vauhditetaan kestävää kehitystä yksityisillä investoinneilla. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 14.9.2024. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-afrikka-raportti-kaksinkertaistetaan-afrikan-vienti-ja-vauhditetaan-kestavaa-kehitysta-yksityisilla-investoinneilla/