Tuotteiden hankinnassa ostohinta on isossa roolissa. Ostohinnan päälle voi kuitenkin tulla muitakin kuluja riippuen tilauksen toimitustavasta ja sopimuksista. Kokonaiskustannushintakaan ei välttämättä kerro koko totuutta – riskien arviointi on yhtä lailla avainasemassa vertailtaessa eri hankintamuotoja keskenään. Hankinnoista päätettäessä kokonaisuus ratkaisee.
Oikeanlaisilla hankinnoilla pyritään parantamaan yrityksen kustannustehokkuutta
Hankintatoimen tehtävänä on hankkia sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka ovat paras valinta kokonaisuuden, eli laadun, hinnan ja toimittajan palvelun suhteen (Ritvanen ym. 2011, 32). Varsinkaan globaalissa hankinnassa pelkän hankintahinnan vertailu ei kerro koko totuutta, koska kuluja tulee niin maahantuonnista, laadunvarmistuksesta kuin kulttuuristen erojen aiheuttamasta työmäärästäkin (Nieminen 2016, 30–32). Hankinnan kokonaiskustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki mahdolliset kulut, joita tuotteelle tai tilaukselle syntyy sen elinkaaren aikana (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2012, 152–153). Näin saadaan selvitettyä kokonaiskustannuksiltaan edullisin hankintatyyppi. Kun kokonaiskustannushintaan lisätään vielä riskien arviointi, hankintatoimi voi valita parhaan mahdollisen tuotteen tai toimittajan.
Taru Ojanen (2020) vertaili opinnäytetyössään hankinnan kokonaiskustannuksia ja riskejä kotimaisen tukkumyyjän ja kiinalaisen tuontitoimittajan välillä. Tarkastelun kohteena oli erään suomalaisen vähittäismyyntiyrityksen kauneudenhoitotarvikkeiden tuotekokonaisuus. Päällikkötason henkilöiden haastatteluiden perusteella voitiin todeta, että kiinalaiselta tuontitoimittajalta tehtyihin hankintoihin liittyy huomattavasti enemmän työtä ja kululajeja kuin hankintoihin kotimaiselta tukkumyyjältä. Kiinalainen toimittaja oli kuitenkin tutkitussa tuotekokonaisuudessa kokonaishankintahinnaltaan 47% edullisempi. Haastatteluissa selvisi kuitenkin erinäisiä riskejä ja ongelmia, joita liittyy hankintoihin kiinalaiselta toimittajalta. Esimerkiksi pitkä merimatka ja useat eri vaiheet matkalla lisäävät onnettomuuksien ja viivästymisen riskiä. Hankinnoista vastaava johto lopulta punnitsee kokonaishankintakustannuksia, laatua ja riskejä tehdessään päätöksen hankinnan muuttamisesta Kiinaan. (Ojanen 2020)
Kirjoittajat
Taru Ojanen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi joulukuussa 2020.
Sirpa Varajärvi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
Iloranta, K. & Pajunen-Muhonen, H. 2015. Hankintojen johtaminen. Ostamisesta toimittajamarkkinoiden hallintaan. Neljäs, tarkistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma.
Nieminen, S. 2016. Hyvä hankinta – parempi bisnes. Talentum pro. Helsinki.
Ojanen, T. 2020. Hankinnan kokonaiskustannukset kotimaisen tukkumyyjän ja kiinalaisen tuontitoimittajan välillä, Case Yritys X. AMK-opinnäytetyö. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112624403
Ritvanen, V., Inkiläinen, A., von Bell, A. & Santala, J. 2011. Logistiikan ja toimitusketjun hallinnan perusteet. Saarijärvi: Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.
Kuvat
Kuva 1. Starkvisuals, Pixabay. 2020. Rahtilaiva-aluksen-lasti-kuljetus-5057045. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/rahtilaiva-aluksen-lasti-kuljetus-5057045/
