Hyvä hakijakokemus perustuu organisaation osaamiseen ja yhteistyöhön

Yritykset ja julkiset organisaatiot kilpailevat osaavasta työvoimasta. Onnistunut rekrytointi tuo organisaation hyviä työntekijöitä ja kasvattaa samalla positiivista työnantajakuvaa. Hyvä hakijakokemus syntyy rekrytointi- ja valintaprosessin aikana useiden vuorovaikutustilanteiden perusteella hakijan sekä tiedollisena että tunnepohjaisena tulkintana. (McFarland ym. 2024, 1424–1428.)

Organisaatioiden rekrytointi- ja henkilöstöhallinto huolehtii yhdessä työyksiköiden esihenkilöiden kanssa sopivan työntekijän etsimisestä, valinnasta ja työhön perehdytyksestä. Esihenkilöt ovat harvoin saaneet muodollista koulutusta rekrytointiin, vaan he oppivat ja kehittävät taitojaan rekrytointilanteissa tai erilaisissa täydennyskoulutuksissa: (Klinge ym. 2022, 287.) Esihenkilö nousee usein esihenkilöasemaan työntekijä- tai asiantuntijaroolista, jolloin uuden oppiminen ja uuden roolin omaksuminen on välttämätöntä kehittymisen kannalta (Ahokallio-Leppälä 2016, 164, 195).

Kuva 1. Rekrytointi luo organisaation työnantajakuvaa. (SuttleMedia 2023)

Rekrytoinnin kehittämistarpeet Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla

Miettinen (2024) selvitti kehittämistyössään Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnon rekrytoinnin osaamisen kehittämistarpeita. Kehittämisen tavoitteena oli parantaa hakijakokemusta. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto kerättiin haastattelemalla rekrytointien parissa työskenteleviä henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä uusia esihenkilöitä. Osallistujat toivat esille sellaisia rekrytoinnin käytänteitä, joiden uskottiin aiheuttavan negatiivista hakijakokemusta. Näitä kipupisteitä on kuvassa 2.

[Alt-teksti: toistakymmentä kohtaa otsikolla kipupisteitä ja toimimattomia käytäntöjä, esimerkiksi ne ei suunnittele niinku yhtään ja vähäinen tai kokonaan puuttuva perehdytys ja ohjeiden ja videotallenteiden löytäminen.]
Kuva 2. Rekrytointiprosessin kipupisteitä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. (Kuva: Sini Miettinen)

Keinoja rekrytoinnin laadun parantamiseksi

Kehittämiseen osallistuneet esihenkilöt ja rekrytoinnin asiantuntijat löysivät ratkaisuja rekrytoinnin laadun parantamiseen.  He loivat kolme konkreettista toimintasuunnitelmaa, joiden avulla rekrytointia ja hakijakokemusta voidaan parantaa.

Ensimmäinen teema keskittyi uusien esihenkilöiden tavoittamiseen ja heidän osaamisensa varmistamiseen muun muassa ohjeiden ja rekrytointiyksikön tuen avulla. Toisessa teemassa parannettiin rekrytointitiedon ja ohjeiden saatavuutta juuri silloin, kun esihenkilöllä on siihen tarvetta. Esihenkilöillä on esimerkiksi mahdollisuus henkilökohtaiseen Teams-keskusteluun kaikissa rekrytointiasioissa. Kolmas teema nosti esille hakijakokemuksen itsessään. Jatkossa hakijakokemuskyselyn tuloksia esitellään aktiivisesti, ja esihenkilöiden on mahdollista saada lisäkoulutusta hakijakokemuksesta ja sen merkityksestä laajemmassa työnantajakuvassa. (Miettinen 2024, 42–45.)

Organisaatioissa on tärkeää sopia yhtenäiset toimintatavat henkilöstöhallinnon prosesseissa. Esihenkilöiden työnkuormittavuus vähenee, kun he tietävät, mistä tietoa ja tukea on saatavissa. Esihenkilöiden rekrytointiosaaminen ja tiivis yhteistyö rekrytointiyksikön kanssa näkyy hakijoiden tyytyväisyytenä, mikä vahvistaa työnantajamainetta tulevissa rekrytoinneissa.

Kirjoittajat

Sini Miettinen työskentelee rekrytointikonsulttina Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstön saatavuuden tuen yksikössä. Miettinen valmistui syyskuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä (YAMK) -koulutuksesta.

Tarja Korpela on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.

Lähteet

Ahokallio-Leppälä, H. 2016. Osaaminen keskiössä. Ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 19.9.2023.  Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98404/978-952-03-0005-0.pdf?sequence=1

Klinge, B., Härkönen, S., Lätti, J. & Eskola, J. 2022. Rekrytoijien näkemyksiä osaamisesta, ammattitaidosta ja muodollisen rekrytointikoulutuksen tarpeellisuudesta. Teoksessa Härkönen, S., Lätti, J., Rytivaara, A. & Wallin, A. (toim.). Kasvatuksen muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt: 10 eläytymismenetelmätutkimusta. 285–310. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/138062/10_Klinge_rekrytoijien_nakemyksia_osaamisesta_ammattitaidosta_jne.pdf?sequence=2&isAllowed=y

McFarland, L. A., Ployhart, R. E., Shepherd, W. J., & Ward, M. M. 2024. The collective candidate experience: Theory and business unit consequences. Journal of Management. Vol. 50 (4), 1424–1452.

Miettinen, S. 2024. Esihenkilöiden rekrytointiosaamisen kehittäminen hakijakokemuksen parantamiseksi. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.9.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/866604/Miettinen%20Sini.pdf?sequence=2&isAllowed=y

SuttleMedia. 2023. Suttle, S. Haastattelu, naiset, yritys.  Pixabay. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/job-haastattelu-naiset-yritys-7986895/