Oikeus arvostavaan kohtaamiseen kuuluu kaikille

LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat pääsivät yhdessä pohtimaan stigman ja häpeän tasoja ja olemusta Siivittämö-hankkeen työpajassa. Työpajassa tutkittiin omia arvoja ja asenteita sekä kokemusasiantuntijan opastuksella stigman ja häpeän ilmiöitä toipumisessa. Stigma-työpaja toteutui osana mielenterveys- ja päihdetyön opintoja.

Mielenterveysoikeudet ovat osa perusoikeuksia

Mielenterveysoikeuksien perustan muodostavat ihmisoikeudet ja perustuslain mukaiset perusoikeudet. Puhuttaessa mielenterveysoikeuksista tarkoitetaan hyvän mielenterveyden näkemistä perusoikeutena, johon kaikilla on oikeus. Valitettavasti perusoikeudet eivät aina toteudu kaikissa yhteiskunnan tilanteissa yhdenvertaisesti. Mielenterveyden häiriöstä ja/tai päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt kohtaavat herkästi syrjintää, kielteistä leimaamista ja ennakkoluuloja. Tämä näkyy sosiaalisessa kanssakäymisessä, työssä, opinnoissa, asumisessa ja erilaisissa palveluissa. Tästä seuraa, että moni psyykkisiä haasteita omaava ei hae hoitoa, koska sairauksien ja palvelujen käytön pelätään leimaavan ja aiheuttavan muuta syrjintää. Jotta perusoikeuksien toteutuminen saavutetaan, tarvitaan työtä ennakkoluulojen, virheellisten käsitysten ja vastakkainasettelun voittamiseksi. (Mielenterveyspooli 2024). Stigma-pajassa tutkittiin mielenterveysoikeuksien toteutumista ja pohdittiin samalla, millä tavoin näyttäytyy ihmisarvoinen kohtaaminen.

Stigma ja sen tunnistaminen

THL:n (2024) mukaan stigma tarkoittaa ihmisen taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa. Se voi ilmetä muun muassa ennakkoluuloina, syyllistämisenä tai epäoikeudenmukaisena ja syrjivänä kohteluna, joka itsessään lisää huono-osaisuutta sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa.  Stigma ja syrjintä vaikuttavat ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin moniulotteisesti. Vaikeus saada hoitoa ja tukea lisää terveysongelmia ja käyttäjien häpeä ja syyllisyys hankaloittaa toipumista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää tunnistaa stigman ja syrjinnän vaikutukset ja miten vähentää niitä. Stigma-pajassa opiskelijoilla oli neljä erilaista asiakastyön casetapausta tutkittavana. Stigmojen tarkastelu herätti kiinnostavaa keskustelua ja pohdintaa. Monialaisuus toi tarkasteluun erilaisia ulottuvuuksia ja näkemyksiä.

Kunnioittavan kohtaamisen merkitys toipumiseen ja häpeän hyvästelyyn

Stigma-pajan päätti kokemusasiantuntija Arttu, jonka tarinassa keskiössä oli polku päihteiden käyttäjästä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseksi. Artun tarina teki näkyväksi häpeän kokemusta ja sitä, miten stigma toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (THL 2024). Kohtaaminen edellyttää ammattilaisilta kykyä kohdata ja käsitellä erilaisuutta, vaikeita sosiaalisia tilanteita ja omien arvojen vastaista toimintaa. Kohtaaminen on inhimillistä vuorovaikutusta, johon vaikuttaa se, millä asenteella toisen ihmisen kohtaa (Sininauhaliitto 2023). Opiskelijat olivat erittäin kiinnostuneita Artun kokemuksista ja kiittivät siitä, että heitä haastetiin pohtimaan omia asenteitaan ja ajatuksiaan.

THL:n (2023) mukaan oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen kuuluu kaikille ja että ammattilaisilla tulee olla kohtaamisen taidot, jotta he osaavat auttaa ihmisiä tehdessään mielenterveyttä edistävää työtä. Arvostava kohtaaminen luo turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Kun ihminen tuntee tulleensa kohdatuksi ja arvostetuksi yksilönä, hänen on helpompi jakaa syvempiä ajatuksiaan ja tunteitaan. Tämä edistää toipumista ja hyvinvointia sekä jättää hyvästit häpeälle, joka usein on läsnä mielenterveydenhäiriöissä ja päihderiippuvuuksissa.

Toipumisorientaatiossa ihminen nähdään kokonaisuutena, ja sen parissa työskentelevien roolina on mahdollistaa ja tukea yksilöllistä toipumisprosessia. Keskiössä on asiakkaan toimijuus ja osallisuus, tasaveroinen kohtaaminen ammattilaisten kanssa sekä toivon ja toiveiden keskeisyys (Päihdelinkki 2019). Siivittämö-hankkeessa (LAB 2024) olemme luomassa jaetun asiantuntijuuden mallia. Jotta kokemus- ja asiantuntijatieto kohtaavat aidosti, on tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvä tarkastella opiskeluaikanaan arvojaan ja asenteitaan. Stigma-pajan herättämät pohdinnat, keskustelut ja palaute olivat yksi askel kohti yhteistä tulevaisuutta, jossa stigmat eivät ole enää toivottavasti läsnä.

Lähteet

LAB. 2024. Siivittämö. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siivittamo

Mielenterveyspooli. 2024. Mielenterveysoikeudet. Viitattu 13.9.24. Saatavissa https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/mielenterveysoikeudet/

Päihdelinkki. 2019. Toipumisorientaatio riippuvuus- ja mielenterveystyössä. Viitattu 13.9.24. Saatavissa https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/paihdetyon-menetelmat-ja-koulutus/toipumisorientaatio-riippuvuus-ja-mielenterveystyossa/

Sininauhasäätiö. 2023. Tunnista ja pura stigmoja. Viitattu 13.9.24. Saatavissa https://sininauhasaatio.fi/wp-content/uploads/2023/10/paihdepaivat-tunnista-ja-pura-stigmoja.pdf

THL. 2023. Oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen kuuluu kaikille – ammattilaisten osaamisen vahvistaminen avainasemassa. . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Viitattu 13.9.24. Saatavissa https://thl.fi/-/oikeus-kunnioittavaan-kohtaamiseen-kuuluu-kaikille-ammattilaisten-osaamisen-vahvistaminen-avainasemassa

THL. 2024. Stigma ja syrjintä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.10.24. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta