Monialainen yhteistyö ja ylialueellinen vammaispalvelujen suunnittelu

Monialaisessa yhteistyössä sovitetaan yhteen eri toimijoiden palvelut ja niihin liittyvät prosessit yhteen, yhdessä asiakkaan kanssa hänen hyvinvointinsa kohottamiseksi (Raitakari ym. 2019, 32). Palveluintegraatiolla tarkoitetaan asiakkaan palvelujen yhteensovittamista eri toimijoiden välillä omassa tai eri organisaatioissa (Mattila 2021, 171). Monialainen yhteistyötyö tarkoittaa tiimiä, jossa on eri koulutuksen omaavia ammattilaisia tai asiantuntijoita. He toimivat koordinoidusti yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa, asiakaslähtöisesti. Onnistuakseen tämä vaatii osallistujien tuntemista, verkostoitumista eri hallinnon aloilla sekä palveluprosessien tuntemista ja sujuvaa tiedonsiirtoa. (Isoherranen 2012, 50–54.)

Vammaispalvelujen asiakkaiden palvelusuunnitelman tarkoituksena on taata yksilöidyt ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä tukitoimet asiakkaan jokapäiväisen elämän toteuttamiseksi. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan sen laadintaan asiakkaan tunteva lähihenkilöstö, omaiset, asiantuntijoita sekä tietenkin asiakas itse. Usein on tarpeen ottaa mukaan lääketieteen edustajia tai kasvatus- ja sosiaalityön edustajia, jotta saadaan toteutettua palvelusuunnittelu tavoitteiden mukaisesti. (THL 2024.)

Vammaispalvelujen tarve yhteistyön kehittämiseen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tutkimuksen mukaan tarve kehittää yhteistyötä lisää tiedonkulun sujuvoittamiseksi, sillä eri toimijoiden tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Tarvitaan vielä tarkemmin tietoa asiakkaan kokemuksista vammaispalvelujen riittämättömyydestä. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessien kuvaaminen on aloitettu monialaisien yhteistyön kehittämistä varten. (Lindström ym. 2023, 86–89.)

[Alt-teksti: kaavakuva, jossa on kolmiapilana ja keskeltä yhdistyneenä osiot koordinoitu yhteistyö, osallisuus sekä tavoitteet ja toiminta.]
Kuva 1. Monialaisen yhteistyön malli. (Onnela ym. 2021)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen, erityisesti entisen erityishuoltopiirin Eteva kuntayhtymän alueelta siirtyneissä maatilayksiköissä on muiden hyvinvointialueiden asiakkaita. Esihenkilön näkökulmasta yli hyvinvointialuerajojen, yllä olevan kuvan mukaisin periaattein toteutettavalla monialaisella yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan asiakastyön tarpeisiin ja toimimaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

Esihenkilön työn näkökulmasta haasteita palvelusuunnitteluun tuo eri hyvinvointialueiden yhteyshenkilöiden muuttuminen tai puuttuminen, vajaa viestintä, yhteensopimattomat tietojärjestelmät ja lomakkeet sekä erilaiset toimintaprosessit. Toisinaan palveluntarpeita arvioidaan ilman, että palvelusuunnittelusta vastaava omatyöntekijä, on tavannut asiakasta. Erityissairaanhoito on ruuhkautunut. Palvelujen toteuttamisen sekä itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvien toimien seurantaan ja raportointiin liittyvät käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain. Kaiken tämän takia palvelun suunnittelu ja toteuttaminen viivästyy toisinaan tai ei vastaa tarkoitustaan.

Säännöllisistä verkostotapaamisista etua

Edellä mainittujen haasteiden hallitsemiseksi, erityisesti esihenkilötyön näkökulmasta, monialaista yhteistyötä tulisi kehittää palvelusuunnittelun osalta yli hyvinvointialuerajojen: verkostoitumista yhteyshenkilöiden (kotikunnan tai -hyvinvointialueen sekä asuinhyvinvointialueen) sosiaalityön, palvelukoordinaation, asiakkaan itsensä sekä hänen lähityöntekijöjensä ja -asiantuntijoiden sekä omaisten kesken. Sopimista yhteisistä prosesseista palvelusuunnitteluun ja -seurantaan liittyen. Toteuttamalla säännöllisesti verkostotapaamisia asiakkaan palvelusuunnittelun toteuttamiseksi ja arvioimiseksi.

Kirjoittajat

Salla-Maria Kauppinen, LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija, työskentelee esihenkilönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalveluissa Maatilayksiköissä.

Elina Kosonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina, ja hänen erityisenä kiiinnostuksen kohteenaan on lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen.  

Lähteet

Isoherranen, K. 2012.  Uhka vai mahdollisuus: moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Lindström, E., Hömppi, P.  & Nurmi-Koikkalainen, P. (toim.) Vammaispalvelut hyvinvointialueilla syksyllä 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-299-0

Mattila, E., Saru, E. & Kallio, E.J. 2021. Sivistyksen ja soten yhteistyö kunnissa -askeleita kohti syvempää palvelu­integraatiota. Turun yliopisto. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.101897

Onnela, K., Pekonen, E. & Zitting, J. 2021. Monialainen yhteistyö tukee pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä. Viitattu 27.10.2024. Saatavissa https://dialogi.diak.fi/2021/10/21/monialainen-yhteistyo-tukee-pitkaaikaistyottomien-tyo-ja-toimintakykya/

Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Yliopistopainos. Tampere. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1020-2

THL. 2024. Asiakassuunnitelma ja palvelusuunnitelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/asiakassuunnitelma-ja-palvelusuunnitelma#laatiminen