Munuaisilla on keskeinen tehtävä elimistön kuona-aineiden poistossa sekä neste-, suola- ja happoemästasapainon säätelyssä. Tämän vuoksi krooninen munuaisten vajaatoiminta voi johtaa monenlaisiin elimistön toiminnanhäiriöihin. Suomessa vaikean munuaistaudin vuoksi joutuu vuosittain yli 500 henkilöä dialyysihoitoon; heistä miehiä on kaksi kertaa enemmän kuin naisia. (Saha 2021)
Munuaispotilaan ohjaaminen oman sairautensa hoitoon on keskeinen osa-alue predialyysivaiheessa. Vaikka vaikean taudin hoidot ovat kehittyneet, ne vaativat runsaasti terveydenhuollon voimavaroja ja aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. (Suomen Nefrologiayhdistys ry:n työryhmä 2021)
Hyvin hoidettu predialyysivaihe on tärkeä ennusteen kannalta, koska tällöin dialyysien aloituksen ajankohta voi siirtyä (Terveyskylä 2022).
Predialyysivaiheen määritys
Munuaispotilaan hoidossa painottuvat säännöllinen seuranta, ohjaus sekä sairauden etenemisen hidastaminen. Predialyysiohjaus on dialyysiin ja munuaissiirtoon valmistelevaa hoitoa. Predialyysivaiheeseen kuuluvat pääsääntöisesti potilaat, joilla glomerulussuodosnopeus eli GFR on alle 20 ml/min. Kun potilaalle on kehittynyt etenevä munuaisten vajaatoiminta, pyritään kaikin keinoin hidastamaan munuaistaudin etenemistä lääke- ja ruokavaliohoidon keinoin sekä elintavoilla.
Hyvin hoidettu predialyysivaihe on tärkeä ennusteen kannalta, koska tällöin dialyysien aloituksen ajankohta voi siirtyä. Potilaalla on oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa, siksi hoitolinjat ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä potilaan ja omaisten kanssa mahdollisimman kattavasti jo alkuvaiheessa. (Terveyskylä 2022)
Potilasohjauksen määritys
Potilasohjauksella pyritään lisäämään potilaan tietoa, ymmärrystä ja itsenäistä, tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä edistämään kykyä ja aloitteellisuutta parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla. Potilasohjauksen tavoitteena on tukea potilaan voimavaraistumista, jolloin hän aktivoituu ja hänen motivaationsa lisääntyy. Potilaan hallinnan tunne kehittyy ja hänen mahdollisuutensa vaikuttaa omaan hoitoonsa lisääntyy. Hyvä potilasohjaus lähtee potilaan tiedon tarpeista ja rakentuu potilaan esille ottamiin ja hänelle tärkeisiin asioihin sekä huomioi hänen taustatekijänsä, kuten muun muassa kognitionaaliset taidot ja muut sairaudet. Tämä edellyttää asianmukaisia resursseja hoitohenkilöstön, tilojen ja materiaalin suhteen. (Lipponen 2014)
Potilasohjauksen kehittäminen
Predialyysivaiheen ohjaus kuuluu sairaanhoitajan työtehtäviin munuaispoliklinikalla. Sairaanhoitaja tarvitsee vahvan tietoperustan asioista, joka on asiantuntijuuden lähtökohta. Kemppainen ja Pesari laativat LAB-ammattikorkeakoulussa munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa kehittämistehtävän, jonka tarkoituksena on parantaa predialyysivaiheen potilasohjauksen laatua Etelä-Karjalan hyvinvointialueen munuaispoliklinikalla. Hoitohenkilökunnan tulee tietää predialyysivaiheen munuaispotilaan hoidonohjauksen keskeiset osa-alueet sekä niiden sisällöt niin, että he osaavat soveltaa niitä potilaan ohjauksessa.
Custellense-ohjelman avulla luotiin ohjauskartta sairaanhoitajan tueksi predialyysipotilaan ohjaukseen. Alustaksi valikoitui Custellence-karttapohja sen muokattavuusominaisuuksien perusteella. Karttapohjasta tulee työväline sairaanhoitajan päivittäiseen työhön.
Ohjauskartasta kerättiin palautetta sähköisellä kyselylomakkeella munuaisyksiköstä. Ohjauskartta todettiin hyödylliseksi sekä monipuoliseksi työvälineeksi ja sovellettavaksi esimerkiksi hoitajan perehdytykseen.
Kirjoittajat
Tiina Kemppainen ja Tanja Pesari opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelevät sairaanhoitajina Etelä-Karjalan hyvinvointialueella munuaisyksikössä.
Eeva Tuomenoksa toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Lähteet
Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Oulun yliopisto. Viitattu 15.10.2024.Saatavissa https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/36078/isbn978-952-62-0372-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Saha, H. 2021. Krooninen munuaisten vajaatoiminta (uremia). Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa Krooninen munuaisten vajaatoiminta (uremia) – Terveyskirjasto
Suomen Nefrologiayhdistys ry:n työryhmä. 2021. Vaikean kroonisen munuaistaudin hoidon ohjaus, Suomen strategia. Viitattu 18.10.2024.Saatavissa https://www.e-julkaisu.fi/sny/ckd-strategia/mobile.html#pid=1
Terveyskylä. 2022. Dialyysiin valmisteleva hoito eli predialyysi. Viitattu 18.10.24. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/dialyysihoito/dialyysiin-valmisteleva-hoito-eli-predialyysi