Työelämävierailut hoitoalan opettajan ammattitaidon kehittäjinä

Hoitotyön lehtori on eturintamassa kouluttamassa uusia tulevia sairaanhoitajakollegoita. Hänellä on oltava valmiudet painottaa tämänhetkisiä kenttätyön vaatimia tarpeita ja muutoksia (Paavola 2022). Potilaan kohtaaminen ja hoitajan läsnäolo ovat edelleen sairaanhoitajan tärkeimpiä työnkuvia digitalisoitumisen rinnalla (Sairaanhoitajat 2021). LAB-ammattikorkeakoulussa tarjotaan  mahdollisuuksia osallistua työelämäyhteistöihin ja työelämävierailuihin esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelujen kautta.

Tämän blogikirjoituksen pohjana ovat kuluvan syksyn aikana tapahtuneet tutustumiset Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgian leikkausosaston sekä Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin (J42) ortopedisen kuntoutusosaston toimintoihin. Työelämävierailut ovat lähteneet omasta motivaatiosta nähdä uusia toimintaympäristöjä sekä pyrkimyksestä kehittää jo olemassaolevia yhteistyösuhteita.

[Alt-teksti: pienehkö leikkaussali täynnä hoitovälineitä. Leikkauspöydän edessä seisoo kaksi sairaanhoitajanaista kasvoillaan suojamaskit ja päässä suojapäähineet.]
Kuva 1. Instrumenttihoitaja Johanna Knuuttila-Kozma esittelemässä Fanny Kilpiselle Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgian toimintaa. (Kuva: Fanny Kilpinen)

VOO-harjoittelu kehittää opiskelijaa monipuolisesti

Vastuuta ottamalla opit- eli VOO-harjoittelua hyödynnetään eri sairaanhoitopiireissä ympäri Suomea. Tutkitun tiedon perusteella harjoittelumalli kehittää opiskelijoiden yhteistyötaitoja sekä antaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä mahdollisimman itsenäisesti. Tulokset ovat korostaneet oppilaitosten ja terveydenhuollon välistä yhteystyötä ja sen tiivistämistä. (Hyvärinen ym. 2019)

Ortopedisellä kuntoutusosastolla VOO-harjoittelu oli edennyt hienosti, ja sovimme harjoittelun puoleenväliin arvioinnin, johon ohjaava opettaja osallistuisi tekemällä havaintoja. Suunnitelma oli, että opettaja pääsisi työskentelemään opiskelijoiden kanssa osastolle yhden työvuoron ajaksi sekä antamaan palautetta niin ohjaajille kuin opiskelijoillekin. 

Harjoittelupäivä alkoi potilaisiin tutustumisella, työvuoron tehtäväsuunnitelman läpikäynnillä sekä työnjaolla. Päivä koostui perushoidosta, hoitotyön kliinisten taitojen harjoittamisesta, lääkehoidosta, kuntouttamisesta sekä moniammatilliseen kuntoutustiimiin osallistumisesta. Opiskelijat pääsivät ottamaan vastuuta, työskentelemään yhdessä sekä itsenäisesti. Oma roolini ohjaavana opettajana oli opastaa opiskelijoita käytännönläheisesti sekä arvioida heidän edistymistään asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Vierailut edistävät ohjausosaamista

Työelämävierailut tarjoavat mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoa. Ohjausosaamisessa tärkeää on ymmärtää toimintaympäristö, ohjata opiskelijaa sekä toimia hoitohenkilökunnan suuntaan pedagogisena asiantuntijana (Heinonen 2003). Opiskelijaohjaukseen on kiinnitettävä huomiota, ja opiskelijalle on luotava kannustettava ympäristö. Opettaja toimii aktiivisesti niin opiskelijan kuin ohjaajankin ohjaajana. (Tuomikoski 2019)  

Harjoittelupäivän päätteeksi pidettiin loppukeskustelu, jossa käytiin läpi kokemuksia päivän kulusta ja opettajan läsnäolosta harjoittelussa. Kokemukset olivat positiivisia, ja yhteistyölle haluttiin jatkoa.  

Kokemukseni perusteella toivon, että tulevaisuudessakin opettajilla olisi mahdollisuuksia vierailla hoitotyön toimintaympäristöissä. Tähän pitäisi resursoida vuosityöaikaa. Opettajien osaamisen ylläpitämistä ei voida liikaa painottaa.

Kirjoittaja 

Fanny Kilpinen on LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä hoitotyön lehtori, joka tutustuu mielellään erilaisiin hoitotyön toimintaympäristöihin.

Lähteet

Heinonen, N. 2003. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu.
Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hyvärinen, N., Palonen, M. & Åstedt-Kurki, P. 2019. Ohjattu harjoittelu opiskelijamoduulissa: hoitajien kokemuksia hoitoalan opiskelijoiden ohjaamisesta ja oppimisesta. Hoitotiede 31 (1). Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/250169938.pdf

Paavola, E. 2022. Terveysalalla toimivien kliinisten opettajien täydennyskoulutustarpeet. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/27260/urn_nbn_fi_uef-20220291.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sairaanhoitajat. 2021. Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/05/E-health-1.pdf

Tuomikoski, A-M. 2019. Sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen ja ohjaajakoulutuksen vaikutus osaamiseen. Oulun yliopisto. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa  http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526222998.pdf