Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa hyvinvoinnin edistäjänä

Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan, jonka tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen kukoistaminen eli hyvinvoinnin huipputila. Positiivisen pedagogiikan avulla voidaan kasvattaa hyvinvoivia, tasapainoisia ja onnellisia lapsia, lisäksi sen pyrkimyksenä on edistää työyhteisön hyvinvointia. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa korostaa lasten osallisuutta, vahvuuksia ja myönteisiä tunteita. (Leskisenoja 2019, 18, 42-43.) Tavoitteellinen varhaiskasvatustyö sekä positiivinen pedagogiikka tukevat toisiaan, sillä varhaiskasvatuksen tehtävänä on muun muassa edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia, mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset sekä kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 §3.)  

Macintosh HD:Users:juha:Desktop:kuvablogi 2.jpg
Kuva 1. Positiivisen pedagogiikan avulla voidaan kasvattaa hyvinvoivia lapsia. (Kuva: Lenka Fortelna)

Hyvinvoinnin supervoimilla puhtia positiiviseen pedagogiikkaan 

Positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa erilaisin menetelmin. Eräs työkalu on Leskisenojan (2019, 64) hyvinvoinnin viisi supervoimaa käytännön harjoituksineen. Hyvinvoinnin viisi supervoimaa ovat myönteiset tunteet, toimintaan sitoutuminen, ihmissuhteet, merkityksellisyyden kokemukset sekä saavuttaminen. Hyvinvoinnin supervoimat nivovat positiivisen pedagogiikan tärkeimmät tekijät yhteen ja ovat harjoituksineen tukena hyvinvointityössä. Suurin osa harjoituksista voidaan toteuttaa osana varhaiskasvatuksen toimintatapoja. (Leskisenoja 2019, 64, 66.)  

Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullisen kehittämisen Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI- kehittämishankkeessa (syksy 2019 – kevät 2021) on tavoitteena etsiä uudenlaisia tapoja edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia oppimisympäristöjä. Kehittämishankkeessa on mukana 16 päiväkotia. Syksyllä 2020 kehittämishanke painottuu positiiviseen pedagogiikkaan videoalustuksien sekä työyhteisössä 

tehtävien hyvinvoinnin viiden supervoiman harjoitusten avulla, jotka jatkuvat kevääseen 2021 asti. (Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullinen kehittäminen 2019.) 

Integratiivisuus positiivisen pedagogiikan tukena 

Integratiivisessa työtavassa keskeistä on palveluiden yhteensovittaminen ja eri ammattilaisten yhdessä toimiminen palvelujärjestelmässä sekä asiakasprosesseissa joko yhdessä organisaatiossa tai yli organisaatiorajojen. Integratiivisuus syntyy yhteistyötä tekemällä ja sen tavoitteena on parempi palveluiden laatu sekä tuloksellisuus. Sen avulla voidaan myös vahvistaa asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaan osallisuutta asiakasprosessissa. (Juhila ym. 2019, 6, 16.) NÄKYVÄKSI –kehittämishankkeessa integratiivisuus näyttäytyy asiakaslähtöisen näkökulman lisäksi kehittämishankkeeseen liittyvissä varhaiskasvattajien koulutuksissa ja yhteisissä kehittämispäivissä sekä projektikoordinaattorin osallistumisena hankepäiväkotien toimintaan.  

Kirjoittajat 

Suvi Vilén on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana Kukkilan päiväkodissa, joka on mukana Hyvinvointia tukevat oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI –kehittämishankkeessa. 

Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.   

Lähteet

Juhila, K., Kostiainen, T., Raitakari, S. & Räsänen, J-M. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Viitattu 5.11.2020. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus: Jyväskylä. 

Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullinen kehittäminen. 2019. Hyvinvointia tukevat oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI. Kehittämishankkeen esittely. Viitattu 30.10.2020. Saatavissa: https://peda.net/alueet/paijathame/svl/heon2/heonhel/en:file/download/d4aca45a69add394fa9e07f3340d0c41cc0ba314/Esittely%20NÄKYVÄKSI.pdf  

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 29.10.2020. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540  

Linkit 

Päijät-Hämeen sivistyspalveluiden seudullinen kehittäminen 2019. Hyvinvointia tukevat oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI –kehittämishankekeen esittely. Viitattu 29.10.2020. Saatavissa: https://peda.net/alueet/paijathame/svl/heon2/heonhel/en:file/download/d4aca45a69add394fa9e07f3340d0c41cc0ba314/Esittely%20NÄKYVÄKSI.pdf 

Kuvat 

KUVA 1. Lenka Fortelna 2016. Children. Viitattu 1.11.2020. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/lapset-onnellinen-sisarukset-1879907/  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *