Opettaja ja tekoäly, osa 1

Miten opettaisin tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä? 

Tekoälyn hyödyntäminen on olennainen taito tulevaisuuden työelämässä. Mutta miten opettaisin tekoälyä ammattikorkeakoulun opiskelijoille opintojaksojen sisällä? Tässä tekstissä tarjoamme ideoita tekoälyopetuksen toteuttamiseen korkeakouluopiskelijoille. Vinkkimme pohjautuvat muun muassa viime toukokuussa Portugalissa järjestetyn Erasmus+ -intensiivikurssin oppeihin. 

1. Tekoälyn perusteet ja etiikka – aloitusvaihe 

Tekoälyopetus alkaa perusteista: mitä tekoäly on ja millaisia sovelluksia on käytössä. Tämä vaihe auttaa hahmottamaan tekoälyn mahdollisuudet ja riskit. Tekoäly voi helpottaa opiskelijaa ottamaan ohjat oman opiskelunsa johtamisesta. 

Opintojakson alussa esitellään Arenen (2024) liikennevalomalli, joka ohjaa tekoälyn käytössä oppimistehtävissä. Alkuvaiheessa kannattaa keskittyä kehotteiden eli promptien muotoiluun, sillä ne ovat avain tehokkaaseen tekoälyn käyttöön. Koska tekoäly keksii välillä itse vastauksia, tekoälyltä tulee kysyä vain asioista, joista jo itse tietää. Näin opiskelija pystyy arvioimaan tekoälyn tuottamien vastausten luotettavuutta ja sovellettavuutta kriittisesti. Aloitusvaiheen oppimistehtävissä opiskelija pääsee kokeilemaan tekoälyn käyttöä tiedon hakemiseen, ideointiin ja oman osaamisen testaamiseen. 

2. Tekoälyn soveltaminen oppimistehtävissä – syventävä vaihe 

Tässä vaiheessa opiskelijoita ohjataan käyttämään tekoälyä osana oppimistehtävän tekemistä. Tekoäly auttaa laajojen kokonaisuuksien hahmottamisessa, tiivistämisessä, aineiston analysoinnissa ja sisällön visualisoinnissa. Sen avulla opiskelija saa käsiteltävään asiaan uusia näkökulmia. Tekoälyn avulla opiskelija voi myös räätälöidä materiaalia oman osaamisensa tasolle (Popescu 2023, 49). 

Esseetä kirjoittaessaan opiskelijat voivat käyttää tekoälyä apuna rakenteen luomisessa. Heitä voi neuvoa kirjoittamaan tekstin ensin itse ja sitten luomaan toisen tekstin samasta aiheesta tekoälyn avulla. Lopuksi opiskelija tekee vertailun näiden kahden tuotoksen välillä ja pohtii oppimaansa.  

Lähdesmäki (2024, 46) kannustaa oppimistehtäviin, joissa haetaan tekoälyn avulla tietoa ennen yhteisiä tiedon prosessointeja työpajoissa. Työpajoissa voidaan tehdä esimerkiksi simulaatioharjoituksia, joissa tekoäly toimii asiakkaan roolissa ja opiskelijat harjoittelevat asiakkaan haastattelemista kirjoittamalla prompteja (Khan et al. 606) ja päätöksentekoa tekoälyn antamien vastausten perusteella. Parhaimmillaan oppimistehtävät tukevat tulevaisuuden työssä tarvittavia tekoälytaitoja.

[alt-teksti: opiskelijat istuvat pöytien ympärillä opiskelemassa tekoälyn käyttöä.]
Kuva 1. Tekoälyn käytön opiskelua. (Kuva: ChatGPT / Katri Angelin)

3. Tekoälyn integrointi tutkimukseen – edistynyt vaihe 

Edistyneessä vaiheessa tekoäly voi auttaa näyttöön perustuvan tutkimuksen etsimisessä ja sen hyödyntämisessä kliinisessä työssä. Opintojen loppuvaiheessa tekoälyn hyödyntäminen tutkimus- ja kehittämistöissä korostuu. Opinnäytetyön tekemisessä tekoälyä voidaan käyttää tutkimusaiheiden ideointiin, menetelmien valintaan ja tulosten analysointiin. Tekoälyä ei pyydetä kirjoittamaan valmista tekstiä, vaan esimerkiksi kommentoimaan, puuttuuko tekstistä jotakin olennaista tai painottuuko teksti liiaksi tiettyihin näkökulmiin. Tekoälyn avulla tekstin tyyliä voidaan muotoilla tarkoitukseen sopivaksi ja toki se korjaa myös kielioppi- ja kirjoitusvirheet. Opiskelijan aikaa vapautuu tekstin sisällön analysointiin ja hiomiseen, mikä puolestaan parantaa työn laatua. Käännösohjelmien avulla opiskelija voi myös päästä käsiksi tieteellisiin artikkeleihin, jotka jäisivät kielimuurin vuoksi muutoin huomiotta.

4. Jatkuva tuki ja arviointi 

Tekoälyn käyttö vaatii tukea ja ohjausta. Opiskelijoille tulee antaa palautetta opiskeltavasta asiasta, heidän käyttämistään työskentelymenetelmistä ja tekoälytyökaluista. Jälkimmäistä tukevat oppimistehtävät, joihin opiskelija liittää tekoälylle kirjoittamansa promptit. Tällöin opettaja näkee opiskelijan ajattelun etenemisen: miten opiskelija reagoi tekoälyn antamiin vastauksiin. 

Ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota opiskelijoille tekoälyn tukipalveluita, kuten verkkokursseja ja mentorointisessioita, joissa opiskelijat saavat ohjausta tekoälyn käyttöön. Lisäksi laadukkaat oppaat ja opetusvideot ovat keskeisiä opiskelijoiden tekoälyosaamisen kehittämisessä. 

Kirjoittajat  

Katri Angelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina. 

Hanna Laine toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina. 

Lähteet 

Arene. 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/ARENE_AI_liikennevalomalli%20.pdf?_t=1727962341

Khan, R.A., Jawaid, M., Khan, A.R. & Sajjad, M. 2023. ChatGPT – Reshaping medical education and clinical management, Pak J Med Sci, 39(2), 605-607. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa  https://doi.org/10.12669/pjms.39.2.7653

Lähdesmäki, S. 2024. Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa, Kasvatus & Aika, 18(1), 41–49. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.33350/ka.142410

Popescu, A. 2023. AI’s Secret Weapon in Education. ChatGPT – The Future of Personalized Learning, Bulletin of the Transilvania University of Braşov, Series V: Economic Sciences, 16(65), 49-65. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa doi 10.31926/but.es.2023.16.65.2.5