Maailma muuttuu nopeaa tahtia, ja pysyvää on vain muutos. Jatkuva muutos tiedetään ja tunnustetaan ja silti siihen suhtaudutaan eri tavoin. Kun puhutaan yrityksen kilpailukyvystä, muutosten käsittely on yksi ratkaisevimmista tekijöistä. (Kuitunen & Sutinen 2018)
Heikko kannattavuus ja luvut kertovat usein syyn muutokselle, kassavirran heiketessä yrittäjällä astuu huoli omasta ja yrityksen puolesta sekä myös mahdollisten työntekijöiden puolesta. Kuitenkin myös täysin päinvastainen tilanne antaa aihetta muutokselle, jos töitä on likaa, tulee muita kehitettäviä kohteita. Silloin pitää miettiä omaa jaksamistaan, työn laatua ja lisätyövoiman palkkaamisen mahdollisuutta. Muutokselle on tarvetta muissakin tilanteissa, kassavirtaan perustuvat ovat tavanomaisimpia. (Tynkkynen 2024.)
MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeen (LAB 2024) toimintaan kuuluvat yrityksille pidettävät muutoskyvykkyysvalmennukset. Näillä valmennuksilla pyritään joko elvyttämään tai synnyttämään maaseudulle kokonaan uutta liiketoimintaa.
Luumäellä 7.11.2024 pidimme Muutos on mahdollisuus -tilaisuuden yrittäjille. Olimme kutsuneet pakalle myös Pro Agrian ja Leader Länsi-Saimaan kertomaan erilaisista rahoitus- ja tukimalleista maaseudun yrityksille. Lisäksi Vertika-hankkeesta oltiin ketomassa vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista. Myös Luumäen kunnalta oli edustus paikalla.
Muutoksen jarruttajat
Pelko epävarmasta uudesta on aina pahempi kuin tuttu asia, vaikka se ei enää olisikaan niin turvallinen, esimerkiksi tulojen tippumisen vuoksi. Tästä syystä ei välttämättä uskalleta alkaa etsimään tietoa, kuinka liiketoimintaa voisi kehittää.
Tilaisuudessa heräsi keskustelua muutosvastaisuudesta, onko sitä vai onko se tiedon puutetta? Jos et tiedä, miksi muutos tehdään, niin se herättää kysymyksen, onko muutos edes tarpeellinen ja tämä taas luo sitä muutosvastaisuutta. Jos muutosta tekevällä yrityksellä on työntekijöitä, niin tärkein työkalu muutokseen on viestiminen. (Tynkkynen 2024.)
Avaimet muutoksen onnistumiseen
Ennakoimattomissa ja yllättävissä muutostilanteissa tarvitaan resilienssiä eli selviytymis- ja muutoskyvykkyyttä. On eri asia, onko yrityksessä pakko muuttua vai halutaanko muuttua. Jos yrityksessä halutaan muuttua, tulee muutos sisäisestä palosta, jos taas on pakko muuttua, täytyy oppia uusia tapoja toimia. Uteliaisuus, uskallus, kokeilunhalu ja mokaamisen hyväksyminen on asioita, jolla muutosta saadaan aikaan (Kuitunen & Sutinen 2018.)
Epäonnistumisen pelko
Länsimaissa usein joko epäonnistutaan tai onnistutaan, välimuotoja ei ole. Itämaisessa kulttuurissa on usein myös harmaan eri värisävyt siinä välissä. (Kuitunen & Sutinen 2018.) Keskustelimme myös, onko se epäonnistumista, jos tavoittelee kymmentä uutta asiakasta ja saa seitsemän. Useinhan se nähdään täydellisenä epäonnistumisena eikä olla tyytyväisiä seitsemään. Tällöin kannattaa miettiä, onko tavoite ollut liian suuri ja mahdoton saavuttaa.
Vaikka muutos epäonnistuisi, niin silti se on arvokas, jos siitä on opittu ja siitä on hyötyä tulevaisuudessa, seuraavan muutoskokeilun yhteydessä.
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija. Hän työskentelee MAMIKSA-maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
Kuitunen, M. & Sutinen, M. 2018. Mahtava moka ─ uskalla, opi ja menesty, Helsinki: Alma Talent.
LAB. 2024. MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Tynkkynen, M. 2024. Muutos on mahdollisuus -tilaisuus, keynote-puheenvuoro. 7.11.2024. Luumäki.