Työskentely Suomen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kanssa on saanut huomaamaan, miten ainutlaatuista opetus ammattikorkeakorkeakouluissa Suomessa on. Moni Suomeen tullut ulkomaalainen opiskelija on positiivisesti yllättänyt tietotekniikan peruskurssilla, kun tietokonetta pääsee itse purkamaan osiin, ja myöhemmillä opintojaksoilla, kun mikrokontrollerien käyttöä opiskellaan käytännössä. Osa Suomeen tulevista opiskelijoista on ehtinyt jo kotimaassaan opiskella korkeakoulussa. Heidän mukaansa opettaja saattaa parhaassakin tapauksessa vain näyttää tietokoneen osia tunnin aikana, mutta muuten opetus on teoriapohjaista luennointia.
Laitteiden hyödyt ja haasteet opetuksessa
Myös suomalaisille opiskelijoille laitteet ovat innostava osa opiskelua. IoT-opintojakson opiskelijoille tehdyssä haastattelututkimuksessa ohjelmistotekniikan suomalaiset opiskelijat kertoivat lähes poikkeuksetta pitäneensä laitteiden kanssa työskentelystä (Brotkin 2024). Se kertoo osaltaan siitä, että laitteet ja tekeminen motivoivat opiskelemaan. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Voi käydä niin, että teoria tai jokin olennainen osa opiskeltavaa asiaa jää huomiotta laitteiden kanssa toimiessa. Tästä antoi samassa haastatteluissa viitteitä se, että vaikka laitteet saivat mainintoja oppimisesta kysyttäessä, ei IoT kokonaisena järjestelmänä eivätkä opintojaksolla käsitellyt ilmiöt IoT:n ympärillä tulleet ainakaan haastattelun aikana esille (Brotkin 2024). IoT:hen liittyviä ilmiöitä ovat esimerkiksi etiikkaan ja ympäristöön liittyvät ongelmat, jotka insinööriopiskelijoiden olisi varmasti hyvä tiedostaa.
Samankaltaisia tuloksia ovat saaneet myös Hynninen ja Knutas (2024). Heidän tutkimuksessaan käsiteltiin opintojaksoa, jolla oli tarkoitus toteuttaa IoT-projekti. Monet opiskelijaryhmät toteuttivat projektin vaatimusten mukaan, mutta unohtivat ulkopuoliset yhteydet, jotka ovat oleellinen ulottuvuus IoT-järjestelmässä. Ulkopuoliset yhteydet jäivät pois monilta ryhmiltä vielä senkin jälkeen, kun opintojaksoa muokattiin ja IoT-järjestelmän ulottuvuuksista kerrottiin erikseen opintojakson alussa. (Hynninen & Knutas 2024, 6).
Verkko-opetuksessa laitteisiin liittyy myös toisenlaisia haasteita. Ohjattu käytännön tekeminen esimerkiksi IoT-laitteiden kanssa on vaikea toteuttaa verkko-opintojaksolla. Työskentelyä on vaikea ohjata etänä, ja laitteiden hankinta jää pitkälti opiskelijoiden oman aktiivisuuden varaan. Erilaiset simulaatioympäristöt voivat auttaa ymmärtämään laitteita, mutta esimerkiksi oikea mikrokontrolleri on kuitenkin eri asia kuin tietokonesimulaatio. Painetta verkossa tapahtuvaan opetukseen luodaan monelta taholta. Korkeakouluja ohjataan tekemään yhteistyötä. Saman opintojakson tarjoaminen useamman korkeakoulun opiskelijoille tarkoittaa usein verkko-opetusta. CampusOnlinen nykyinen tarjonta on esimerkki tästä.
Laitteet ja ohjelmistot ovat hyvä ja kiinnostava osa opiskelua, mutta opetuksessa on tärkeää varmistaa itse asian oppiminen. Tämän takia on tärkeää etsiä opetusmenetelmiä, joiden avulla oleelliset asiat ja aiheeseen liittyvät ilmiöt eivät pääse unohtumaan. Laboratorioharjoitusten ei pitäisi olla irrallisia, vaan ne pitäisi saada selkeästi liitettyä opintojakson teoriaan.
Kirjoittajat
Heikki Brotkin valmistui LAB-ammattikorkeakoulun IoT:stä tekoälyyn -insinöörikoulutuksesta (YAMK) ja työskentelee opettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Minna Asplund, TkL, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana ja koordinaattorina IoT:stä tekoälyyn -insinöörikoulutuksessa (YAMK).
Lähteet
Brotkin H. 2024. IoT-opintojakson opetusmenetelmät. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 19.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091825350
Hynninen, T. & Knutas, A. 2024. How Well do Students Understand the All-Encompassing, Ubiquitous, and Interconnected Nature of IoT? Evaluating Student Capstone Projects. EasyChair Preprint 13147. Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://easychair.org/publications/preprint/N4Zt
