Olipa kerran puuvillainen t-paita nimeltään Poistix, joka oli kulkenut pitkän tien. Joskus se oli ollut uusi ja hieno, mutta ajan myötä se oli menettänyt loistonsa. Se likaantui pesukelvottomaksi, rispaantui täysin ja muuttui käyttökelvottomaksi poistotekstiiliksi. Pitkän ajan saatossa pikku ötökät tekivät pesän Poistixeen, eikä sitä enää huolittu muiden poistotekstiilien kanssa kierrätykseen. Se päätyi hylättynä sekajätteeseen.
Poistix tiesi, että edessä olisi vain poltto energiantuotantolaitoksessa, jossa kierrätykseen kelpaamattomat tekstiilit tuhoutuvat lopullisesti. Jätteen poltossa Suomessa tuotetaan energiaa ja kaukolämpöä (Energiateollisuus). Vaikka polttolaitoksella tuotetusta energiasta lämmitetään koteja ja tuodaan valoa koteihin sähköverkkoja pitkin, Poistix tiesi, että sen arvo laskisi olemattomaksi eikä se jättäisi mitään perintöä olemassaolostaan.
Kierrätyksen avulla jätteiksi luokiteltuja asioita muutetaan arvokkaammiksi tuotteiksi verrattuna energiantuotantoon. Tekstiilijäte tarvitsee erilaisia kierrätysvaihtoehtoja, sillä kaikkea ei voida kierrättää samalla tavalla. (Lee et al. 2023.) Poistixen kaltaisia tekstiilejä syntyy isoja määriä vuodessa. Niissä kaikissa on jotain yhteistä – ne eivät kelpaa normaaliin kierrätykseen.
Poistix ei halunnut olla pelkkä arvoton jäte. Se haaveili elämästä, jossa sillä olisi vielä merkitystä – jos ei enää tekstiilinä, niin jossakin uudessa muodossa. Se halusi myös samalla auttaa muitakin hylättyjä tekstiilejä. Siksi Poistix lähti matkalle etsimään jotakuta, joka voisi auttaa sitä.
Poistix kohtaa Pyrolyysittaren
Eräänä päivänä Poistix kuuli huhun auttavaisesta pyrolyysilaitteesta nimeltä Pyrolyysitar, vanha ja viisas olento. Pyrolyysitar lupasi auttaa tekstiilijätteen kierrätyksen parissa, sillä se pystyy käsittelemään monenlaisia materiaaleja ja myös monimuotoista pilaantunutta tekstiilijätettä. Pyrolyysitar edistää kiertotaloutta muuttamalla esimerkiksi Poistixen kaltaiset kierrätyskelvottomat tekstiilit uudenlaisiksi aineiksi: hiileksi tai nesteeksi, kuten öljyksi ja kaasuksi. Pyrolyysissä syntyvää kaasua voidaan myös käyttää energiantuotannossa (Leppäkoski 2024). Pyrolyysilaitteen henki Pyrolyysitar tarjoaa vaihtoehdon jätteen polttamiselle.
Pyrolyysimenetelmä toimii näin: materiaali, esimerkiksi t-paita Poistix, laitetaan pyrolyysilaitteen sisälle 500°C:een, eli todella korkeaan lämpötilaan. Koska laitteessa ei ole happea, materiaali muuttuu hiileksi ja kaasuksi, ja kaasuuntuneen aineen jäähdyttämisestä tiivistyy nesteitä, kuten öljyä ja vettä (Koski 2014). Vaikka muut tekstiilit eivät olleet yhtä luottavaisia, Poistix ihastui Pyrolyysittareen ensisilmäyksellä. Poistix oli menettänyt toivon kauan aikaa sitten, mutta Pyrolyysitar pystyi tarjoamaan Poistixelle toivoa perinnön jättämisestä.
Nykyisin ihmiset tuottavat aivan liikaa jätettä. Vuodessa syntyy jätettä noin 500–600 kiloa per henkilö. (Saarinen 2021.) Tämä vastaa suunnilleen keskimääräisen aikuisen lehmän painoa. Tuotteita valmistetaan ja niitä käytetään, kunnes ne heitetään roskiin. Poistotekstiilijätettä syntyy Suomessa puolestaan 85 800 tonnia eli 14 000 ison norsun verran (HSY 2022). Kiertotaloudessa kaikella on arvo eikä mitään heitetä hukkaan, vaan kaikki mahdollinen käytetään uudelleen. Pyrolyysitar ei ole koskaan ymmärtänyt ihmisten toimintaa. Siksi se on liihotellut ympäriinsä, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomiota sen suuren potentiaaliin kiertotalouden toteuttamisessa.
Poistix ja Pyrolyysitar lähtivät yhdessä kiertotalouden polulle, eivätkä ne vielä tienneet, mitä kaikkea ne tulisivat saavuttamaan yhdessä. Poistix oli innoissaan matkasta, sillä se pystyi nyt unelmoimaan uusista mahdollisuuksista. Sen hartaana toiveena oli muuttua biohiileksi. Sellaiseksi muuttuminen edellyttää, että tekstiilin pitää olla puuvillasta tehty, ja onneksi Poistix oli nimenomaan puuvillainen t-paita. Poistix odotti jännittyneenä tulevaa, mutta edessä oli vaarallinen tie, joka vaatisi Poistixen käsittelijöiltä ja Pyrolyysittarelta paljon taitoja.
Tarinan seuraavassa osassa selviää, mitä tapahtui Poistixen taikamatkalla Pyrolyysittaren lumoissa!
Kirjoittajat
Niko Rintala toimii kehitysinsinöörinä kiertotalouden laboratoriossa ja asiantuntijana kiertotalouden hankkeissa.
Maria Jäppinen työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa teknisten ja bioperäisten materiaalikiertojen parissa.
Sanni Aho opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi. Hän on harjoittelijana mukana EAKR-rahoitteisessa ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hankkeessa.
Tarina on kirjoitettu osana ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hanketta, ja se on johdettu englanninkielisestä vertaisarvioidusta artikkelista. ETKATEXin tavoitteena on nostaa Etelä-Karjalassa kerättävien kierrätyskelpoisten poistotekstiilien tuntemusta ja edistää niiden hyödyntämistä. Hankkeen avulla kehitetään lajittelua ja eri kangasmateriaalien tunnistusta sekä edistetään materiaalin käyttöä ja tuotekehitystä paikallisesti. Hankkeen rahoittajia ovat EU ja Etelä-Karjalan liiton aluekehitysrahasto (EAKR).
Linkki ETKATEX-hankkeen nettisivuille.
Lähteet
Energiateollisuus. Jätteen hyödyntäminen energiaksi. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://energia.fi/energiatietoa/energiantuotanto/yhteistuotanto/jatteen-hyodyntaminen-energiaksi/
Koski, P. 2014. Eri puulajien pyrolyysi ja analysointi. AMK-opinnäytetyö. Centria-ammattikorkeakoulu, kemiantekniikan koulutusohjelma. Kokkola. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80606/Koski_Petri.pdf?sequence
Lee, H. S., Jung, S., Lin, K.-Y. A., Kwon, E. E. & Lee, J. 2023. Upcycling textile waste using pyrolysis process. The Science of the Total Environment. Vol 859 (2). Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.160393
Leppäkoski, L. 2021. Pyrolyysituotteiden monet käyttökohteet. LAB Pro 18.8.2021. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pyrolyysituotteiden-monet-kayttokohteet/
HSY Helsingin seudun ympäristökeskus. 2022. Pääkaupunkiseudun jätehuollon vuositilasto. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://www.hsy.fi/ymparistotieto/avoindata/avoin-data—sivut/paakaupunkiseudun-jatehuollon-vuositilasto/
OpenAI. ChatGPT-3.5. Two sad worn out t-shirts holding hands. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://chat.openai.com/
Saarinen, E. 2021. Jätettä miltei 600 kiloa per nenä. Uusiouutiset 26.12.2021. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://uusiouutiset.fi/jatetta-miltei-600-kiloa-per-nena/
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etkatex-etela-karjalan-poistotekstiilit-kiertoon
