Tuotteiden uudistamisen ja materiaalitehokkuuden tärkeimmät ajurit ovat asiakkaiden tarpeet ja kilpailukyky, jotka ohjaavat yrityksen toimintaa tehokkaammin kuin viranomaissäätely (Teknologiateollisuus 2013, 12). Kun samasta määrästä materiaalia valmistetaan enemmän tuotteita, säästetään kustannuksia ja luonnonvaroja. Tuotetta suunniteltaessa lyödään lukkoon 80 prosenttia sen tuotantokustannuksista. Vain 12 prosenttia uusioraaka-aineista voidaan käyttää uudelleen (Euroopan komissio 2020). Suunnitteluun panostaminen onkin tärkein keino hyvään materiaalitehokkuuteen pääsemiseksi.
Materiaalitehokkuus teknologiateollisuudessa
Elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista 70–80 prosenttia määräytyy suunnitteluvaiheessa (Teknologiateollisuus 2013, 24). Materiaalikatselmuksissa käsitellään hukkaa, jätteitä ja sivuvirtoja mutta ei juurikaan oteta kantaa hyvään tuotesuunnitteluun. Teknologiateollisuudessa monien tuotteiden materiaalitehokkuus on lisääntynyt pienentämällä tuotteiden kokoa, lisäämällä tuotteiden ominaisuuksia ja tekemällä niistä kestävämpiä sekä helpommin kierrätettäviä (Teknologiateollisuus 2013, 24).
Kansainvälisen teräsjärjestön selvityksen mukaan teräs on maailman kierrätetyin materiaali (Teknologiateollisuus 2013, 9). Outokummun ruostumattoman teräksen tuotannosta 87 prosenttia on kierrätysmateriaalia (Outokumpu 2020). Teräs on hyvä valinta tuotteille, joilta vaaditaan kestävyyden lisäksi hyviä kierrätysominaisuuksia.
Tuotteiden suunnittelussa myös osien määrällä on merkitystä. Esimerkiksi auton renkaalla on monta funktiota. Rengas siirtää esimerkiksi voimansiirron voiman tiehen, toimii kitkapintana ja osallistuu tärinän vaimennukseen jousituksen ohella.
Hyvällä suunnittelulla säästetään kustannuksia
Materiaalitehokkuus pitää ottaa ennakoivasti huomioon jo tuote- ja prosessisuunnitteluvaiheessa, jotta voidaan hallita kustannuksia tuotteen koko elinkaaren aikana (Teknologiateollisuus 2013, 10). Elinkaarikustannusten hallinnan kannalta kannattaa valita tuotteen materiaaliksi kierrätettävä materiaali. Esimerkiksi teräs kierrätetään aina vain uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Kierrätys tuo mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkinä tästä on raaka-aineiden suljettu kiertoprosessi. Tässä prosessissa tuotteen raaka-aineen omistaa tuotteen valmistaja ja se myy käyttöoikeuden tuotteeseen sen eliniäksi, jonka jälkeen tuote palaa kierrätettäväksi valmistajalle. Suljettuja kiertoprosesseja voi syntyä hyvin kierrätettävien materiaalien ympärille mutta niiden toteutus vaatii hyvää liiketoiminnan suunnittelua ja prosessiin soveltuvia tuotteita.
Kirjoittaja
Mika Keski-Luopa toimii energia-asioiden TKI-asiantuntijana sMARTTA-projektissa LAB-ammattikorkeakoulussa. Projekti edistää päijäthämäläisten yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta.
Lähteet
Euroopan komissio. 2020. Tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma viitoittaa tietä kohti ilmastoneutraalia ja kilpailukykyistä taloutta, jossa kuluttajilla on paremmat valinnanmahdollisuudet. Lehdistötiedote 11.3.2020. [Viitattu 9.9.2020]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_420
Teknologiateollisuus. 2013. Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. [Viitattu 29.7.2020]. Saatavilla: https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/elinkeinopolitiikka_kestava_kehitys_materiaalitehokkuus.pdf
Outokumpu. 2020. Kestävä kehitys. [Viitattu 29.7.2020]. Saatavilla: https://www.outokumpu.com/fi-fi/sustainability
Linkit
sMARTTA.2020. [Viitattu 2.7.2020]. Saatavissa: https://www.smartta.fi/
Kuvat
Kuva 1. Pixabay. 2014. Tuotesuunnittelu. [Viitattu 12.8.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/merkki-k%C3%A4si-kirjoittaa-516277/
