Terveydenhuolto on monimutkainen ala, jossa innovaatio syntyy usein haasteiden kautta. Pääsin kutsuttuna puhumaan ruotsalaiseen akuuttihoitotyön CICE-verkoston (Centre of Interprofessional Collaboration within Emergency care) konferenssiin Växjössä jakamaan ajatuksiani kahdesta LAB-ammattikorkeakoulun projektista: LABlanssista ja AMRI-hankkeesta. Nämä projektit ovat mielestäni hyviä esimerkkejä siitä, miten sitkeys ja yhteistyö voivat muuttaa esteet kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiksi terveydenhuollon koulutuksessa ja palveluissa.
LABlanssi: uudenlaista oppimista ensihoidossa
LABlanssi-projekti syntyi halusta luoda entistä mukaansatempaavampi ja todellisuutta läheisempi oppimisympäristö ensihoitajaopiskelijoille. Johannesburgin vastaavista aloitteista inspiroituneena projekti pyrki parantamaan opiskelijoiden käytännönläheisiä kokemuksia ja yhteistyötä. (LAB 2024) Idea oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: laitetaan ensihoitaja, opettaja ja opiskelija samaan ambulanssiin suorittamaan hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä kuten tavalliset ensihoitoyksiköt.
Jokainen innovatiivinen idea kohtaa vastustusta, eikä LABlanssi ollut poikkeus. Osaamiseen liittyvät huolenaiheet nousivat esille. Pärjäisivätkö opettajat oikeilla ensihoitotehtävillä? Logistiset haasteet puhuttivat myös, esimerkiksi kuka vastaa vakuutuksista ja minkä hallinnollisen johdon alle opettajat kuuluisivat? Aluksi esiintyi lisäksi toiminnallista vastarintaa. Osa ensihoidon kansallisesta kentästä kyseenalaisti projektin tarpeellisuuden ja sen tuoman lisäarvon.
Nämä haasteet ylitettiin selkeän viestinnän ja yhteisen vision avulla Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoidon johdon kanssa. Lopputuloksena oli “tehoviikko”, joka tarjoaa opiskelijoille korvaamattomia kokemuksia ja mahdollisuuden yhdistää teoreettinen tieto käytäntöön uudella tavalla.
AMRI: liikkuvan kuvantamisen edelläkävijä
Accessible Magnetic Resonance Imaging (AMRI) -projekti, yhteistyöhanke Aalto-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa, on toinen uraauurtava aloite. Sen tavoitteena on tuoda magneettikuvantaminen sairaaloiden ulkopuolelle liikkuviin ympäristöihin, kuten ensihoitoyksikköön. Yksi AMRI:n pääkohteista on liikkuvien aivohalvausyksiköiden (Mobile Stroke Units, MSU) kehittäminen. Nämä yksiköt yhdistävät kehittynyttä kuvantamisteknologiaa ensihoidon toimintaan mahdollistamalla aivohalvauksien reaaliaikaisen diagnosoinnin ja hoidon. (Aalto 2023) Pääsin mukaan tähän projektiin keskeisessä roolissa asiantuntijana, osallistuen muun muassa hätätilapotilassimulaatioihin ja tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen.
Haasteiden kääntäminen mahdollisuudeksi oli tässäkin projektissa läsnä. MSU-yksiköiden yhteissuunnittelu ensihoitajien kanssa ei ollut ongelmatonta. Oikean asiantuntemuksen löytäminen ja aikataulujen yhteensovittaminen oli haastavaa. Yhteiskirjoittaminen ja organisaatioiden erilaiset toimintatavat aiheuttivat toisinaan viivästyksiä ja aikapainetta. Pitämällä mielessä pitkän aikavälin hyödyt, kuten kilpailuedut ja tavoiteltavat hyödyt potilaille, AMRI-tiimi muutti haasteet menestyksen rakennuspalikoiksi.
Oivalluksia haasteiden kääntämisestä mahdollisuuksiksi
LABlanssi- ja AMRI-projektien kokemuksia pohtiessani CICE-konferenssissa korostin useita menestyksen avainstrategioita. Ensinnäkin tutkimuslähtöinen lähestymistapa on keskeistä: datan käyttäminen auttaa ohjaamaan päätöksentekoa ja osoittamaan toiminnan arvon. Toiseksi tehokas viestintä on avainasemassa. Korkea viestinnän taso helpottaa yhteistyötä ja mahdollistaa erimielisyyksien selvittämisen rakentavasti.
Lisäksi konkreettisten hyötyjen, kuten kustannussäästöjen, paremman koulutuksen tai kilpailuedun, korostaminen tuo toimintaan selkeää lisäarvoa. Sitkeys on myös tärkeää: negatiivinen palaute on väistämätöntä, mutta keskittymällä haluttuihin tuloksiin ja välttämällä tunteisiin uppoutumista voi varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja onnistumisen.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on suhteiden hyödyntäminen. Ammattisuhteiden rakentaminen ja ylläpito avaavat ovia uusiin mahdollisuuksiin ja vahvistavat yhteistyön perustaa. Nämä strategiat tarjoavat selkeän suunnan menestyksen saavuttamiseksi haastavissakin projekteissa.
Kirjoittaja
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii LABlanssi-hankkeessa ensihoitajana ja asiantuntijana. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
Aalto. 2023. Co-designing AMRI Mobile Stroke Units with paramedics. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.aalto.fi/en/amri/co-designing-amri-mobile-stroke-units-with-paramedics
CICE Conference. 2024. Events. Conferences. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lnu.se/en/meet-linnaeus-university/current/events/2024/conferences/cice-2024/
LAB. 2024. LABlanssi ‒ Etelä-Karjalan ensihoidon oppimisympäristö. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/lablanssi-etela-karjalan-ensihoidon-oppimisymparisto
