Iäkkäiden määrän kasvu heikentää sosiaali- ja terveysjärjestelmän kestävyyttä sekä kykyä tarjota riittävät palvelut niitä tarvitseville (Lotvonen ym. 2024; Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 11), ja nyt tarvitaan kustannustehokkaita toimintamalleja, joiden avulla iäkkäät pysyvät toimintakykyisiä nykyistä pidempään (Finne-Soveri ym. 2024; Lotvonen ym. 2024; Valtioneuvosto 2022,24). Iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämistä voidaan kuvata jo yhteiskunnallisena tehtävänä, joka vaatii tekoja kaikilta yhteiskunnan eri sektoreilla toimivilta (Kerminen ym.2024; Valtioneuvosto 2022,24; Äijö ym. 2024).
Toimintakyvyllä tarkoitetaan tässä iäkkään fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää (Lotvonen ym. 2024; Nummijoki & Ajalin 2023; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023; Valtioneuvosto 2022,21). Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä tehdä itselleen merkityksellisiä asioita (Nummijoki & Ajalin 2023). Toimintakyvyn heikentyminen puolestaan johtaa usein avuntarpeen lisääntymiseen, mikä on usein yhteydessä elämänlaadun heikkenemiseen (Kerminen ym.2024).
Iäkkään toimintakyvyn tukeminen asiakaspolun eri vaiheissa
Toimintakyvyn tukemisen tavoitteena on iäkkään yksilöllisen tilanteen mukaisesti toimintakyvyn edistäminen, palauttaminen, ylläpitäminen tai heikkenemisen hidastaminen (Lotvonen ym. 2024; Kankare 2023). Toimintakyvyn tukeminen kuuluu oleellisena osana kaikissa iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten työaikaan ja työnkuvaan (Lotvonen ym. 2024, Kankare 2023).
Ennakoivissa palveluissa ja asiakasohjauksessa korostuu iäkkään toimintakyvyn laaja-alainen arviointi, voimavarojen tunnistaminen sekä neuvonta ja ohjaus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen (Lotvonen ym. 2024; Finne-Soveri ym. 2024).
Akuutissa sairaalahoidon vaiheessa iäkkään aktiivisuus on yleensä terveydentilan takia vähäisempää, mutta hyväkuntoisetkin iäkkäät viettävät usein tarpeettoman suuren osan vuorokaudesta vuoteessa. Jo lyhytaikainenkin sairaalahoito voi johtaa iäkkään toimintakyvyn heikentymiseen. (Kerminen ym. 2024.) Sairaalahoidon aikana on tärkeää kannustaa, motivoiva ja ohjata iäkästä suorittamaan kaikki päivittäiset toimet niin omatoimisesti kuin mahdollista, akuutin hoidon aiheuttamat rajoitteet huomioiden. Lisäksi kaikkea iäkästä passivoivia hoitokeinoja tulisi välttää. (Kankare 2023; Lotvonen ym. 2024.)
Kotiin annettavissa palveluissa toimintakykyä voidaan ylläpitää motivoimalla ja ohjaamalla iäkästä aktiivisuuteen ja itsenäisyyteen päivittäisissä toimissa sekä mahdollistaa osallistuminen iäkkäälle merkityksellisiin toimintoihin (Lotvonen ym. 2024; Äijö ym. 2024). Myös ympärivuorokautisessa palveluasumisessa keskiössä on aktiiviseen toimintaan mahdollistaminen ja tukeminen (Lotvonen ym. 2024), omannäköisen elämän jatkaminen. Aktiivisuuteen tukeminen koskee kaikissa palveluissa myös heikkokuntoisia, vuoteessa olevia, iäkkäitä, joille on myös erityisen tärkeää tarjota aktiivista toimintakykyä tukevaa toimintaa (Kankare 2023).
Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus iäkkään ihmisen toimintakyvyn tukemiseen
Toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta on suuri merkitys sillä, tehdäänkö asioita iäkkään puolesta vai ottaako iäkäs voimavaransa käyttöön (Lotvonen ym. 2024). Toimintakykyä tukeva toiminta perustuu siihen, että iäkkään omat voimavarat tunnistetaan ja kaikissa kohtaamisissa, kaikin eri toimin vahvistetaan iäkkään omatoimisuutta (Kerminen ym. 2024; Nummijoki & Ajalin 2023).
Iäkkään luottamus omiin kykyihin saattaa olla vähentynyt vaikuttaen heikentävästi omaan motivaatioon toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ammattilaisten luottamus iäkkään pystymiseen ja rohkaisu ovat erityisen tärkeitä, kun iäkkään oma luottamus pystymiseen puuttuu tai on heikko. Iäkkään toimintakyvyn tukeminen vaatii siis meiltä ammattilaisilta voimavaralähtöistä ja iäkästä tukevaa, rohkaisevaa ja kannustavaa otetta, jotta me omalla toiminnallamme ja puheellamme tuotamme iäkkäille pystyvyyden tunnetta. (Lotvonen ym. 2024; Ronkainen & Kankare 2023.)
Miten sinä toimit kohdatessasi iäkkään? Rohkaisetko iäkästä vai autatko häntä avuttomaksi?
Kirjoittaja
Matleena Takaluoma on hoitotyön lehtori LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii tällä hetkellä asiantuntijana Kymenlaakson hyvinvointialueen ikääntyneen toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen hankkeessa.
Lähteet
Finne-Soveri, H., Äijö, M., Tolonen, E., Rehula, P., Vähäkangas, P., Patronen, M., Autio, T., Haimi-Liikkanen, S. & Havulinna, S. 2024. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. TOIMIA-suositukset. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00015?toc=1120909
Kankare, K-A. 2023. Vanhuksen kuntoutumista tukeva työ. Vanhuksen motivaatio toimintakyvyn edistämisen lähtökohtana. Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt. Vanhusten hoiva ja hoito. Duodecim Terveysportti. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/vht/article/vhh00033?toc=1120200
Kerminen, H., Jäppinen, A-M., Kiviniemi, K., Tikkanen, P. & Havulinna, S. 2024. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. TOIMIA-suositukset. Viitattu 26.11.2024 Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00051?toc=1120909
Lotvonen, S., Saarela, K-M., Korvola-Hemminki, M., Siira, H., Söderling, R., Lind, M. & Havulinna, S. 2024. Toimintakyvyn arviointi iäkkäiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. TOIMIA-suositukset. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00061?toc=802599
Nummijoki, J. & Ajalin, M. 2023. Toimintakyvyn ja toimijuuden periaatteet. Vanhuksen toimintakyvyn arviointi. Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt. Vanhusten hoiva ja hoito. Duodecim Terveysportti. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/vht/article/vhh00029?toc=1120200
RosZie. 2022. Seniorit, vanhustenhuolto, vanhainkodin. Pixabay. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/seniorit-vanhustenhuolto-7451914/
Ronkainen, A-M. & Kankare, K-A. 2023. Vanhuksen motivaatio toimintakyvyn edistämisen lähtökohtana. Vanhuksen hoidon hyvät käytännöt. Vanhusten hoiva ja hoito. Duodecim Terveysportti. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/vht/article/vhh00030?toc=1120200
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Mitä toimintakyky on? Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on
Valtioneuvosto.2022. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164495/VN_2022_70.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Äijö, M., Kauppinen, T., Niskanen, S., Rasmus, M., Unkeri, P., Tunkkari, A-M. & Havulinna, S. 2024. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa. TOIMIA-suositus. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00058?toc=1120909
