Verkko-opetus on noussut tärkeäksi osaksi nykyaikaista koulutusta, jossa digitalisaatio ja etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet voivat tarjota joustavia ja saavutettavia oppimismuotoja. Terveydenhoitajat kohtaavat jatkuvasti muuttuvan työympäristön, jossa ajankohtaisen tiedon ja käytännön taitojen oppiminen on tärkeää. Verkko-opetus mahdollistaa opiskelijoiden pääsyn laadukkaaseen koulutukseen riippumatta maantieteellisistä tai aikarajoitteista. Lisäksi digipedagogiikan eli digitaalisten opetusmenetelmien ja -välineiden hyödyntäminen tukee opiskelijoiden itsenäistä ja syvällistä oppimista. Tämä tukee myös terveydenhoitajakoulutuksen jatkuvaa kehittymistä ja sen mukautumista teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. (Ketonen 2022.)
Verkko-opetus ja digipedagogiikka
Verkko-opetuksessa oppiminen tapahtuu pääasiassa internetin välityksellä. Se kasvoi merkittäväksi opetusmuodoksi erityisesti COVID-19-pandemian aikana, joka pakotti monet koulutusorganisaatiot siirtymään etäopetukseen. Verkko-opetuksen lisääntyminen on tuonut mukanaan joustavuutta opiskelijoille ja opettajille, mutta se on myös vaatinut uusia pedagogisia lähestymistapoja. Digipedagogiikka on termi, joka viittaa digitaalisten työkalujen ja välineiden käyttöön opetus- ja oppimisprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Se korostaa oppimisen henkilökohtaistamista, vuorovaikutteisuutta ja opiskelijoiden aktiivista roolia omassa oppimisprosessissaan. Digipedagogiikan ja verkko-opetuksen yhdistäminen mahdollistaa opiskelijoiden monipuolisen oppimiskokemuksen, jossa teknologia tukee pedagogista vuorovaikutusta ja oppimisen syvällisyyttä, erityisesti terveydenhoitajakoulutuksessa, jossa oppimisen tulee yhdistää teoria ja käytäntö. (Anderson & Dron 2019.)
Opiskelijoiden kokemukset kehittämisen taustalla
Kehittämistehtävän tuotoksena syntyi ohjeistus verkko-opetukseen terveydenhoitajakoulutuksessa. Ohjeistus perustuu näyttöön sekä terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksiin opetuksen sisällöstä ja sen laadusta. Opiskelijat korostivat osallistamisen tärkeyttä ja erilaisia keinoja opiskelumotivaation ylläpitämiseen. Opetusmateriaalin muokkaus verkkoympäristöön sopivaksi sekä aikatauluista sopiminen ja niissä pysyminen on tärkeää.
Opiskelijoiden huomiot ovatkin hyvin samankaltaisia Opetushallituksen määrittelemien tavoiteltavien oppimisen piirteiden kanssa (Peda.net 2024):
- Oppimisen yhteisöllisyyden ja yhteisen työskentelyn tukeminen. Yhteisöllinen työskentely on parhaimmillaan yhteisen kohteen kehittämistä, esimerkiksi yhteisen tekstin, videon, julkaisun tai tutkimuksen tekemistä.
- Oppijan oppimisen taitojen tukeminen. Verkko-oppimateriaali voi auttaa oppijaa kehittämään oppimisen taitoja esimerkiksi ohjaamalla häntä tai ryhmää arvioimaan omaa osaamista ja suoritusta, suunnittelemaan, miten jokin tehtävä toteutetaan.
- Oppijan aktiivisuuden tukeminen opittavan ilmiön suhteen. Verkko-oppimateriaalin tehtävissä oppilaan, opiskelijan tai ryhmän on voitava olla mielekkäällä tavalla aktiivisia. Ei riitä ”rasti ruutuun” aktiivisuus vaan käyttäjien on voitava esimerkiksi vertailla, arvioida, valita tai pohtia eri tehtävissä.
- Oppimistehtävien on oltava haasteellisia, avoimia ja autenttisia, sillä nämä piirteet tekevät tehtävistä oppijan kannalta motivoivia ja kiinnostavia. Oppilas, opiskelija tai ryhmä pystyy työskentelemään opittavan ilmiön parissa, innostuu sen sisällöllisistä ja toiminnallisista mahdollisuuksista niin, että työskentely asian parissa motivoi ja tuottaa tuloksia.
Verkkokurssien sisällön ja toimivuuden arvioinnin ja kehittämisen on oltava jatkuvaa, sillä digitalisaatio lisääntyy entisestään ja tulee olemaan osana jokapäiväistä elämää myös opinnoissamme. Kurssipalautteen kerääminen, sen antaminen ja palautteen hyödyntäminen on tärkeä ̶ jos ei tärkein ─ tapa saada verkkokurssit toimiviksi niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Yhteistyöllä hyvä tulee!
Kirjoittajat
Satu Lensu ja Mona Suvijärvi opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Imeläinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Anderson, T. & Dron, J. 2019. Teaching in a Digital Age: Guidelines for Designing Teaching and Learning. BCcampus. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://open.umn.edu/opentextbooks/textbooks/221
Ketonen, J. 2022. Verkko-opetus korkeakouluissa – Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, luokanopettajanopintosuunta. Helsinki. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/3b90477f-f2b7-4b6e-a937-24ec162be2e7/content
Peda.net. 2024. Verkko-opetuksen laatukriteerit. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://peda.net/ksao/digituki/verkkopedagogiikka/digitalisaatio-ja-verkko-opetus-taustaa/verkko-opetuksen-laatukriteerit
StartupStockPhotos. 2015. Vastaanotto, kannettava tietokone. Pixabay. Viitattu 15.11.2024 Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vastaanotto-kannettava-tietokone-593327/
