Antirasistinen työ hanketoiminnassa: kokemuksia ja käytäntöjä

Viime aikoina antirasismiin liittyvä työ on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Eriarvoisuuden ja syrjinnän torjunta on avainasemassa, ja oppilaitosten toimintaperiaatteet, valtion linjaukset ja kuntien toimintaohjelmat korostavat antirasistisen toiminnan merkitystä (ks. esim. LUT 2022; Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2024).

Marraskuun valtakunnallisessa Integration-tapahtumassa (Integration 2024) puhuneen, aiemmin tänä vuonna tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen Shadia Raskin avauspuhe sai minut pohtimaan tekemäni työn vaikuttavuutta.

[Alt-teksti: puhuja pitämässä esitystä suurella esiintymislavalla.]
Kuva 1. Shadia Raskin puheenvuoro Integration-tapahtumassa 14.11.2024. (Kuva: Mariia Baliasina)

Antirasistinen työ hanketoiminnan ytimessä

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ ei ole vain sarja yksittäisiä tekoja, vaan järjestelmällinen ja jatkuva prosessi, jossa tunnistetaan ja puretaan syrjiviä käytäntöjä (Oikeusministeriö 2024). Ammattiasemassa olevilla on keskeinen rooli antirasismin ja yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä. Hanketyössä tämä tarkoittaa pysyvää vaikutusta yhteiskuntaan, sosiaalisen tasa-arvoisuuden edistämistä ja yhdenvertaisuuden vahvistamista.

Hankesuunnitelmissa tasa-arvoinen työ on määritelty tärkeäksi osaksi hankkeiden perusperiaatteita. Tavoitteena on, että hankehenkilöstö ei hyväksy syrjintää, häirintää tai eriarvoisuutta omassa työyhteisössään eikä myös asiakasryhmien kanssa. Tällainen toimintakulttuuri edistää osallistujien välistä tasa-arvoa ja luo turvallisen ympäristön kaikille osapuolille.

HOT-hankkeen käytännöt: antirasismia arjessa

LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahden kansanopiston toteuttama HOT-hanke (LAB 2024) on hyvä esimerkki syrjinnänvastaisesta työstä hanketoiminnassa. ESR+:n rahoittama hanke noudattaa EU:n periaatteita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä tukemalla heikossa-asemassa olevia ihmisiä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2021). Hankkeen työpajoissa käsitellään syrjivien käytäntöjen tunnistamista ja tarjotaan sitä ehkäiseviä käytäntöjä.

Vaikka antirasistinen työ ei olekaan hankkeen päätavoite (LAB 2024), se näkyy konkreettisesti jokapäiväisessä toiminnassa: keskusteluissa, valinnoissa ja teoissa. Työntekijöiden tehtävänä ei ole vain antaa ohjausta, vaan heillä on myös aktiivinen rooli syrjinnän ja ennakkoluulojen murtamisessa. Hankkeessa reagoidaan jatkuvasti osallistujien tarpeisiin ja yhteiskunnan muutoksiin neuvomalla, selittämällä ja tukemalla.

Kohti laajempaa yhteiskunnallista muutosta

Onnistunut antirasistinen työ vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, kun näkyvät tulokset ovat usein hitaita. Hanketoimijat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi lisäämällä tietämystä ja luomalla aktiivisesti käytäntöjä, jotka tukevat tasa-arvoa ja vähentävät syrjintää. Arjen toimet summautuvat, ja näin onnistuneesta antirasistisesta työstä tulee osa yhteiskunnallista muutosta, joka on näkyvää ja jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Osallisuus ja luottamuksen rakentaminen ovat tärkeitä elementtejä rasisminvastaisessa työssä. HOT-hanke luo ympäristön, jossa kaikki osallistujat heidän taustastaan riippumatta voivat tuntea itsensä arvostetuiksi, rikastuttaa käsitystään elämän periaatteista ja näin tulla osaksi yhteisöä. Yhteisölähtöinen lähestymistapa edistää osallisuutta ja auttaa rakentamaan vahvempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Hankkeen rasisminvastainen työ on myös ennakoivaa: siinä pyritään ymmärtämään, mitä muutosta tarvitaan, jotta voimme ehkäistä syrjintää ja vähentää sen vaikutusta ihmisten elämään. Aktiivisena asiantuntijana haluan nopeaa muutosta ja parhaita tuloksia. Projektityö on osoittanut, että muutos voi olla hidasta. Jokainen askel eteenpäin vie kuitenkin yhteiskuntaa kohti oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Projektityö korostaa asiantuntijoiden roolia, joka on ratkaisevan tärkeä rasisminvastaisessa työssä, sillä jokainen tietoisuuden lisääminen, keskustelu ja konkreettinen askel on askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittaja

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057. Euroopan unionin virallinen lehti, L231/53. 30.6.2021. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R1057&from=FI#BK_L_20210617-015FI001_ACT

Integration. 2024. Verkkosivu. Kotoutuminen.fi. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://kotoutuminen.fi/integration-2024

LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot  

LUT. 2022. LUT-konsernin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.lut.fi/sites/default/files/media/documents/LUT_tasa-arvo_yhdenvertaisuus_henkilosto.pdf

Oikeusministeriö. 2024. Antirasismi osaksi arkea. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://yhdenvertaisuus.fi/toimi-rasismia-vastaan

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2024. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.paijatha.fi/wp-content/uploads/2024/05/toiminnallinen-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvosuunnitelma.pdf