Yhteistyöpassi tukee nuorten vuorovaikutustaitoja

Kansallinen lapsistrategia ohjaa perusopetusta huomioimaan koulupolun nivelvaiheet (Valtioneuvosto 2021, 26). Tutkimusten mukaan nuorten yksinäisyys on lisääntynyt ja nivelvaiheiden sosiaaliset suhteet ovatkin nuorten suurimpia huolenaiheita (Helakorpi & Kivimäki 2021, 5; Rautiainen ym. 2017, 20‒24). Hyvät ystävyys- ja vertaissuhteet vahvistavat nuoren kokemuksellista hyvinvointia ja suojaavat elämän vastoinkäymisissä (Valtioneuvosto 2021, 29; Korkiamäki 2018, 2‒3).

Kukkasen peruskoululla toteutettiin opinnäytetyönä kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli tukea nivelvaihetyön kehittämistä, yksinäisyyden ehkäisyä ja nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oli kokeilla koululla kehitettyä Yhteistyöpassi-mallia kaikille koulun 7.-luokkalaisille ja kokeilujakson jälkeen kerätä ja koostaa kehittämisehdotuksia passia käyttäneiden nuorten ja heitä opettaneiden aikuisten kokemusten pohjalta. (Leinonen & Wirén 2022, 5.)

Yhteistyöpassi-mallin käytössä on tärkeää nuorten vertaissuhteiden tukeminen. Yhteistyöpassi on jokaiselle luokan nuorelle jaettava paperinen vihkonen. Vihkosen sisällä on tyhjiä viivoja, joihin nuori kerää tuntien aikana luokkalaistensa nimiä. Nuoria kannustetaan passin avulla valitsemaan pari- ja ryhmätöihin työpareja, joiden kanssa ei ole aiemmin työskennellyt. Opettaja kuittaa passiin jokaisen tunnin jälkeen, keiden kanssa nuori on tunnin aikana tehnyt yhteistyötä. (Leinonen & Wirén 2022, 4.)

Kuva 1. Yhteistyöpassi-mallia kehitettiin Lahdessa Kukkasen peruskoulussa (Kuva: Erkki Hämäläinen)

Osallisuutta, digitaalisuutta ja rinnalla kulkemista

Kehittämishankkeessa sekä nuoret että heitä opettaneet aikuiset osallistettiin Yhteistyöpassin kokeiluun ja kehittämiseen. Osallisuus mahdollistaa kaikille mukana olon koulun kehittämistyössä, mikä helpottaa kouluun kiinnittymistä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. (Hietanen-Peltola ym. 2018, 13.) Hanke toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sekä kyselyn että työpajojen avulla. Työpajoissa hyödynnettiin osallisuutta tukevia luovia ja toiminnallisia menetelmiä.

Kehittämishankkeen tuloksista nousseet teemat toistuvat hankkeen keskeisissä johtopäätöksissä. Yhteistyöpassi-mallin kehittämistyössä tulisi panostaa digitaalisiin ratkaisuihin, ja mallin suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava toiminnan oppilaslähtöisyys ja nuorten osallisuus. Sekä nuoret että aikuiset kaipaavat kannustusta ja tukea uudenlaisten toimintamallien käyttöön ja rinnalle kaivataan myös ryhmätyötaitoihin ja vuorovaikutukseen liittyvää koulutusta. (Leinonen & Wirén 2022, 49‒52.)

Kansallisen lapsistrategian mukaan Suomessa tulisi määrätietoisesti kehittää toimenpiteitä lasten ja nuorten vertaissuhteiden vahvistamiseksi ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Koulussa on tärkeää tukea yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. (Valtioneuvosto 2021, 30.) Kouluilla on tärkeää tunnistaa nuorten rooli yhteisöllisyyden rakentamisessa ja vertaissuhteiden luomisessa, mutta muistaa, että nuoret tarvitsevat aikuisia mahdollistajiksi ja rinnalla kulkijoiksi.

Kirjoittajat

Jennika Leinonen ja Jonna Wirén valmistuivat joulukuussa 2022 sosionomi YAMK -tutkinnosta LAB-ammattikorkeakoulusta.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.

Lähteet

Helakorpi, S. & Kivimäki, H. 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt.   Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.

Hietanen-Peltola M., Laitinen K., Autio E. & Palmqvist R. 2018. Yhteisestä työstä hyvinvointia – opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 9/2018.

Korkiamäki, R. 2018. Nuorten vertaissuhteet voimavarana. Artikkeli. Haaste 2018, vol. 18, no.3. 12‒14. Tampere: Tampereen yliopisto.

Leinonen, J. & Wirén, J. 2022. ”Ettei kukaan jäisi luokassa ulkopuoliseksi” Kehittämisehdotuksia Kukkasen peruskoulun Yhteistyöpassiin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen.Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225784

Rautiainen, O., Rissanen, L., Kiuru, N. & Hirvonen N. 2017. Siirtymä alakoulusta yläkouluun yhtenäis- ja erilliskouluissa: siirtymään liittyvät huolet nuorilla. Tutkimukset. Oppimisen ja oppimisvaiheuksien erityislehti. Tampere: Niilo Mäki -säätiö.

Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia.  Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5