Monimuotoisuuden edistäminen työyhteisöissä

Yritysten ja organisaatioiden asiakaskunta koostuu usein hyvin heterogeenisesta joukosta erilaisia ihmisiä. Tästä huolimatta työyhteisöihin palkataan usein vain samanlaisia, tietyn ryhmän ominaispiirteet omaavia ihmisiä, perusteena, että ”henkilö sopii hyvin tiimiin”. Joskus taas työyhteisön ja myös asiakaspalvelun kannalta olisi taas parempi, että työyhteisössä suosittaisiin monimuotoisuutta; eri lailla ajattelevia ja eritaustaisia ihmisiä. Monimuotoisuus tarkoittaa ihmisten keskinäistä erilaisuutta muun muassa iältään, sukupuoleltaan, etniseltä tai kansalliselta taustaltaan, kansalaisuudeltaan, kieleltään, vakaumukseltaan, perhetilanteeltaan, terveydentilaltaan, työkyvyltään, neurodiversiteetiltään (neuromoninaisuus), koulutustaustaltaan ja arvoiltaan (Haavasoja ym. 2023).

Monimuotoisuus on voimavara työyhteisöissä; se edistää suvaitsevaisuutta, dialogia ja ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten kesken. Jokisen ja Rautavan (2024) mukaan dialogissa on kyse kumppanuudesta ja tasa-arvoisuudesta; se on vuoropuhelua, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. Dialogi perustuu keskinäiselle kunnioitukselle. Dialogin pyrkimyksenä on pikemminkin tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille (Alhanen ym. 2015).

Dialogi voikin parhaimmillaan lisätä monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta erilaisia ryhmiä kohtaan sekä edistää inklusiivisuutta työyhteisöissä. Inklusiivisuus ja monimuotoisuus on keskeinen osa myös LAB-ammattikorkeakoulun TKI-hankkeita. LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen VALIOT-hankkeessa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo asiat ovat vahvasti teemoina vastuullisen rekrytoinnin opetuksessa (LAB 2024a). SmartVille-hankkeessa (LAB 2024b) taas inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta edistetään perustamalla teknologisia Living lab -ympäristöjä, joiden avulla voidaan tarjota yrittäjyyskoulutusta myös heikommassa asemassa oleville ryhmille Sambian ja Namibian kylissä (Saarijärvi ym. 2024).

[Alt-teksti: kaavakuva, jonka osia ovat dialogi eli pyrkimys ymmärrykseen ja debatti eli oikeaksi osoittaminen.]
Kuva 1. Dialogin ja debatin suhde. (Holm ym. 2018)

Monimuotoisuuden edistämisellä useita hyötyjä

Uusimmassa Työturvallisuuslaitoksen raportissa (2023) kerrotaan, että monimuotoisuuden edistämisellä on useita hyötyjä työelämässä.  Hyvin johdettuna monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti muun muassa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, kannattavuuteen ja palvelukykyyn, luovuuteen ja innovatiivisuuteen, verkostojen syntymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen, työnantajakuvaan ja työpaikan vetovoimaan (Haavasoja ym. 2023).

Monimuotoisuuteen liittyy keskeisesti myös inklusiivisuus. Inklusiivisuus on yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa (Työterveyslaitos 2024). Työnantajalla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää ja edistää esim. miesten ja naisten välistä tasa-arvoa (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014; Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986).

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että työpaikan jokapäiväisessä toiminnassa otetaan edellä mainitut monimuotoisuuden ryhmät.

Organisaation viestintäkulttuurin merkitys

Myös kulttuurin ja viestinnän avulla organisaatiot kertovat, mitkä asiat ovat tärkeitä. Kulttuuriin sisältyy paljon myös tiedostamattomia ja ns. piilossa olevia asioita, ja viestinnän avulla kerromme, minkälaisia asioita organisaatiossa hyväksytään ja mitä ei. Monimuotoisuuden edistäminen vaatii dialogia ja avointa vuoropuhelua; miten suhtaudumme esimerkiksi osatyökykyisiin tai vaikkapa erilaista vakaumusta omaaviin ihmisiin ja työntekijöihin? Hyväksyvä suhtautuminen erilaisista taustoista tulevia ihmisiä kohtaan lisää todennäköisesti myös psykologisen turvallisuuden tunnetta työyhteisöissä. Työturvallisuuskeskuksen raportin mukaan psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen kokee, että hän on arvostettu osa työyhteisöä ja voi kertoa omat näkemyksensä, ideansa ja huolenaiheensa työtehtävästä tai asemasta riippumatta; hänen ei tarvitse pelätä, että asioiden esille ottaminen johtaisi kielteisiin seurauksiin (Haavasoja ym. 2023).

Psykologista turvallisuutta on työyhteisöissä esimerkiksi se, että työntekijä uskaltaa kertoa epäkohdat ja kehityskohteet työyhteisössä ilman, että kokee tulleensa syrjityksi asian vuoksi. Monimuotoisuuden edistäminen voi lisätä yhteisöllisyyttä työyhteisöissä. Yhteiskunnan kriisiaikoina tarvitaan resilienssiä ja yhteisöllisyyttä, jota parhaimmillaan myös monimuotoisuus edistää työyhteisöissä.

Kirjoittaja

Terhi Saarijärvi, KTT, toimii opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa VALIOT-hankkeessa sekä TKI-asiantuntijana SmartVille-hankkeessa.

Lähteet

Alhanen, K., Soini, T. & Kangas, M. 2015. Dialoginen johtaminen ja vallankäyttö. Dialogiakatemia. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa Dialoginen johtaminen ja vallankäyttö – DialogiAkatemia

Haavasoja, T., Janas, P., Lehtoranta, T., Moilanen, S., Mäkinen, K., Vihersalo, M. & Yli-Kaitala, K. 2023. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä. Toim. Moilanen, S. 2. painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/monimuotoisuus-yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-tyoyhteisossa/

Holm, R., Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset – Sitra

Jokinen, O. & Rautava, E. 2024. Dialogi on menetelmä, dialogisuus on suhtautumistapa. LAB Focus. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/dialogi-on-menetelma-dialogisuus-on-suhtautumistapa/

LAB. 2024a. VALIOT – Vastuullisuus- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen pk- ja startup-yritysten henkilöstölle. Hanke. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valiot

LAB. 2024b. Developing sustainable and entrepreneurial villages through educational living labs in Namibia and Zambia – SmartVille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/en/project/developing-sustainable-and-entrepreneurial-villages-through-educational-living-labs-namibia

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Finlex. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Saarijärvi, T., Schulz, A. & Best, C. 2024. Experiences from SmartVille project: what does inclusiveness mean in African and in Europe? LAB Focus. Cited 3 Dec 2024. Available at  Experiences from SmartVille project: what does inclusiveness mean in Africa and in Europe? – LAB Focus

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325