Raskausdiabetes on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana, sillä joka viidennellä raskaana olevalla diagnosoitiin raskausdiabetes vuonna 2021. Raskausdiabeteksen yleistymiseen ovat eniten vaikuttaneet raskaana olevien korkeampi ikä ja lisääntynyt ylipaino. Raskausdiabetekseen vaikuttaa myös perimä ja elinympäristötekijät. Raskausdiabeteksella on terveydelle haitallisia vaikutuksia niin äidille kuin lapselle. Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa huomattavasti raskausdiabeteksen seurauksena niin äidillä kuin lapsella. (Turunen 2024.)
Raskausdiabeteksen hoito
Raskausdiabeteksen hoidossa keskeisintä ovat verensokerien omaseuranta, terveellinen ruokavalio, liikunta ja tarvittaessa lääkehoito. On tärkeää motivoida asiakas heti alusta alkaen terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan. Ruokavalio-ohjauksessa keskitytään säännölliseen ruokarytmiin, energian saantiin ja painonnousuun. Ruokavaliohoito voi olla riittävä hoitomuoto raskausdiabeteksessa, jos verensokerit pysyvät hallinnassa. (Tertti & Rönnemaa 2014.)
Lääkehoito voi kuitenkin olla tarpeellinen lisä hoitotasapainon saavuttamiseksi. Lääkehoitona käytetään metformiini-tablettihoitoa tai insuliinipistoshoitoa, joskus näitä molempia yhdessä. Lääkehoito on tarpeen noin 15–20 %:lle raskausdiabetesta sairastavista. Raskaana olevalle opetetaan verensokerien omaseuranta, jotta verensokerit pysyisivät mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa. Raskausdiabeteksen hoito ja hyvä hoitotasapaino ehkäisee äidin ja lapsen terveysriskejä. (Tertti & Rönnemaa 2014.)
Raskausdiabetes vaikuttaa terveyteen myöhemmin lisäämällä riskiä 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään, ja noin puolella naisista raskausdiabetes uusiutuu. Elintapaohjauksessa tulisikin keskittyä pysyviin muutoksiin, jotka jatkuisivat myös raskauden jälkeen. Huomio tulisi kiinnittää kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ruokavaliosuositusten lisäksi tulisi tähdätä terveelliseen suhtautumiseen syömisessä, jossa liiallisia ruokarajoitteita tulisi välttää. Asiakasta ohjataan kuuntelemaan nälkä- ja kylläisyysviestejä sekä tekemään ruokailusta suunnitelmallista ja säännöllistä. Ruokailun lisäksi otetaan huomioon muut tärkeät tekijät hyvinvoinnin kannalta, kuten uni, lepo, liikunta ja stressin hallinta. Asiakkaan motivoinnissa tulisi keskittyä osallistamaan asiakasta muutoksiin, ja antaa asiakkaan myös vaikuttaa omiin valintoihin elintavoissa. (Similä ym. 2023.)
Terveydenhuollon kustannukset
Raskausdiabeteksen hyvällä hoidolla voidaan vähentää terveysriskejä äidiltä ja syntyneeltä lapselta, mutta myös vähentää terveydenhuollon kuluja. Terveysmenot nousevat lihavien kohdalla 30 % verrattuna normaalipainoisiin. Terveysmenojen nousuun vaikuttaa lihavien liitännäissairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin kustannukset. Vuonna 2021 lihavuus aiheutti Suomessa 330 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. (Kolu ym. 2017.)
Suomessa diabeteksen sairaanhoidollisiin kustannuksiin menee 9 % terveydenhuollon menoista, ja hoidosta kertyi 833 miljoonan euron lisäkustannukset vuonna 2011. Diabeteksesta aiheutuu myös tuottavuuskustannuksia, mihin kuuluvat muun muassa työkyvyttömyyseläke, sairauspoissaolot ja kuoleman aiheuttavat kustannukset. (THL 2023a.) Tyypin 2 diabeteksen ehkäiseminen 20 %:lla väestöstä säästäisi yli 700 miljoonaa euroa terveydenhuollon kustannuksissa. Taudin ennaltaehkäisy perusterveydenhuollossa toisikin isoja säästöjä yhteiskunnalle. (THL 2023b.)
Raskausdiabeteksen hyvä hoito raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen pienentää raskaana olevan ja lapsen terveydellisiä riskejä sekä vähentää sairaanhoidollisia kustannuksia yhteiskunnalle. Ehkäisevään terveydenhoitotyöhön tulisikin panostaa kouluttamalla säännöllisesti terveydenhuollon ammattilaisia, ja huolehtia asiakkaan raskausdiabeteksen hoitopolusta myös synnytyksen jälkeen.
Kirjoittajat
Terhi Turunen valmistuu terveydenhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Kolu, P., Raitanen, J. & Luoto, R. 2017. Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen. Lääkärilehti. 41/2017 vsk 72, s. 2308–2312. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/lihavuus-ja-terveydenhuollon-kustannukset-synnytyksen-jalkeen/
Similä, M., Kivelä, J., Flinkman, J., Kinnunen, T., Koivusalo, S. & Meinilä, J. 2023. Raskausdiabetes ja ravitsemus- teemmekö oikeita asioita? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2023; 139: 1927–34. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo17995.pdf
Stanias. 2018. Mittari, raskaus, satellite express. Pixabay. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mittari-raskaus-satellite-express-3310287/
THL. 2023a. Diabeteksen kustannukset. Diabetes. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
THL. 2023b. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Diabetes. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-ehkaisy
Tertti, K. & Rönnemaa, T. 2014. Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito. Lääkärilehti. 46/2014 vsk 69, 3077–3083. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/tieteessa/katsausartikkeli/raskausdiabeteksen-ruokavalio-ja-laakehoito/
Turunen, T. 2024. Raskausdiabeteksen yleistyminen ja sen vaikutukset äidin ja syntyneen lapsen terveydentilaan: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.11.2024.Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/869501/Turunen_Terhi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
