Varhaiskasvatusalan vetovoimaisuutta on parannettava

Varhaiskasvatus kuuluu osaksi monen lapsiperheen arkea, sillä suuri osa 1–6-vuotiaista lapsista viettää päivänsä varhaiskasvatuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus saada laadukasta, lapsen osallisuutta, hyvinvointia ja kasvua tukevaa varhaiskasvatusta. (Koivula ym. 2022, 7; Sulkanen ym. 2020.) Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen asettaa henkilöstölle useita vaatimuksia.  Pätevistä varhaiskasvatusalan ammattilaisista on pulaa useissa kunnissa ja uusia työntekijöitä on haastavaa saada (ks. Owal group 2022).

Vetovoimainen organisaatio on houkutteleva ja kiinnostaa ihmisiä sekä etenkin uusia työntekijöitä. Jokaisella organisaatiolla on omat vahvuudet ja tekijät, jotka luovat kuvan vetovoimaisesta organisaatiosta. (Malmelin & Hakala 2012, 10, 12.) Pitovoimalla viitataan sitoutumiseen ja organisaation kykyyn pitää työntekijöitä organisaatiossa. Henkilöstön sitoutuneisuudella on vaikutusta muun muassa työntekijöiden vaihtuvuuteen, irtisanoutumisiin sekä työyhteisötaitoihin. Sitoutuneet työntekijät todennäköisesti pysyvät organisaatiossa pitkään. (Leiviskä 2011, 121–122 & 202.)

Kuva 1. Varhaiskasvatusalalla vallitsevaan henkilöstöpulaan tulee löytää ratkaisuja, jotta lapsille voidaan taata turvallinen päiväkotipäivä. (Timisoara 2021)

Heikko palkkaus ja työn kuormittavuus ajavat vaihtamaan alaa

Lehdon (2024) opinnäytetyössä (ylempi AMK) selvitettiin varhaiskasvatusorganisaation henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työn veto- ja pitovoimatekijöistä. Vastaajat (24) kokivat, että eniten organisaation vetovoimaan vaikuttavat uusien työntekijöiden hyvä perehdytys, oikeudenmukainen palkka suhteessa koulutukseen ja työn sisältöön, sijaisten hyvä saatavuus sekä se, että päiväkodin johtaja on helposti tavoitettavissa. Vähiten organisaation vetovoimaan puolestaan vaikuttavat henkilöstön koulutusmahdollisuudet, työsuhde-edut sekä se, että tietoteknisiä työvälineitä on riittävästi saatavilla.

Selvityksessä kävi ilmi, että vastaajista 67 % on viimeisen vuoden aikana harkinnut kokonaan alan vaihtoa. Alalta halutaan vaihtaa pois muun muassa työn kuormittavuuden, heikon palkkauksen sekä arvostuksen puutteen vuoksi. Vastaajista 71 % kokee, että varhaiskasvatusalan tulevaisuus näyttää huonolta. Alan vetovoimaa voisi parantaa korottamalla palkkoja, pienentämällä ryhmäkokoja ja panostamalla työoloihin. (Lehto 2024.)

Ongelmista vetovoimatekijöiden tukemiseen

Organisaation veto- ja pitovoimaisuutta tulee kehittää niiden tekijöiden pohjalta, joita organisaatiossa pidetään arvokkaana ja erityisenä (Malmelin & Hakala 2012, 12). Varhaiskasvatuksessa työskentelevät henkilöt kokevat myös työn sisällöllisesti palkitsevana alana matalasta palkkauksesta huolimatta (mm. McDonald ym. 2018; Nilsin 2016). Monipuolisella tuella ja ongelmiin puuttumalla positiivista kokemusta voidaan ylläpitää. Tässä johtaminen on avainasemassa (ks. Cunningham 2020).

Kirjoittajat

Sanna Lehto opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa tulevaisuuden johtaja sosiaali -ja terveysalalla -tutkintoa (sosionomi YAMK). Hän työskentelee varhaiskasvatusalalla.

Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet

Cunningham, D. D. (Ed.). 2020. Professional and ethical consideration for early childhood leaders. IGI Global.

Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.) 2022. Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere: Vastapaino.

Lehto, S. 2024. Veto- ja pitovoimaa varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työn veto- ja pitovoimatekijöistä Onnelassa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237323

Leiviskä, E. 2011. Työ täynnä elämää. Työn merkityksellisyyden seitsemän lähdettä. Helsinki: Tietosanoma.

Malmelin, N. & Hakala, J. 2012. Vetovoima. Kirja inspiroivista yrityksistä, merkitysten johtamisesta ja idealismin voimasta. Helsinki: Talentum.

McDonald, P., Thorpe, K. & Irvine, S. 2018. Low pay but still we stay: Retention in early childhood education and care. Journal of Industrial Relations, 60(5), 647–668. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0022185618800351

Nilsin, M. 2016. Nerve-wracking or rewarding? : A multidisciplinary approach to investigating work-related well-being, stress regulation and quality of pedagogical work among early childhood professionals. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/items/a2936b53-1ee5-41bd-a26b-fce31cc9c309

Owal group. 2022. Selvitys nykyisen työvoiman osaamiskapeikoista. Opetushallituksen toimeksianto. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Selvitys%20osaamiskapeikoista.pdf

Sulkanen, M., Närvi, J., Kuusiholma, J., Lammi-Taskula, J., Räikkönen, E. & Alasuutari, M. 2020. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut neljävuotiaiden lasten perheissä. CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2019 perustulokset. Työpaperi 28/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/140417

Timisoara. 2021. Kids, playground, park. Pixabay. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/park-playground-fun-slide-swing-6794883/