Työhyvinvointi ja osaaminen osaksi palvelualoja

Palvelualojen työhyvinvointi ja osaaminen rakentuvat sujuvien työtapojen, hyvien työolosuhteiden, riittävän henkilöstömäärän ja perehdytyksen varaan. Tässä kirjoitelmassa tarkastellaan palvelualojen käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseksi sekä yhden hotelli- ja ravintola-alan yrityksen kokemuksia ja ratkaisuja työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisessä.

Vuonna 2021 Suomen hallitus linjasi periaatepäätöksellä pitkän aikavälin toimia, joilla edistetään suomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hallituksen tavoite on turvata kansalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Tämän on mahdollista toteutua, kun kansalaiset voivat hyvin, heillä on paras mahdollinen toimintakyky työssä tai opiskelussa, sekä he kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. (Valtioneuvosto 2021.)

Turvallisuus ja hyvinvointi ovat olennaisia tekijöitä myös työelämässä, jossa työturvallisuus ja työterveys luovat perustan työhyvinvoinnille. Hyvä ja terveellinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvointi rakentuu työyhteisön yhteisestä luottamuksesta, työntekijöiden korkeasta ammattiosaamisesta ja yhteistyöstä. Työhyvinvoinnin keskeisimpiä tekijöitä ovat muun muassa työpaikan toiminta- ja johtamistavat, ammattitaito ja osaaminen, työn mielekkyys ja työyhteisön toiminta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)

Yritysten on panostettava työntekijöidensä työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen, jotta työyhteisöt voivat tehokkaasti varautua, ennakoida ja oppia yhdessä. Tämä tukee kaikkien yhteisön jäsenten kykyä rakentaa entistä vahvempia ja kestävämpiä työyhteisöjä myös tulevaisuudessa. (Lindström ym. 2023.)

Palvelualojen vahvuudet ja haasteet työhyvinvoinnissa

Palvelualojen työyhteisöissä on tapahtunut kehitystä lähiesihenkilöiltä ja työkavereilta saatavasta sosiaalisesta tuesta. Tasapuolisuus työntekijän ja esihenkilön on kehittynyt merkittävästi vuosien saatossa. Myönteinen kehitys lähijohtamisessa on erittäin tärkeä edistysaskel työn kehittämisen ja pitkäjänteisyyden kannalta. Palvelualoilla tapahtuneet uhka- ja väkivaltatilanteet asiakkaiden taholta ovat vähentyneet. Yhä useammalla työpaikalla on olemassa selkeät toimintaohjeet uhka- ja vaaratilanteiden varalle. (Turunen ym. 2023.)

Kuva 1. Majoitusalalla vaaditaan monenlaista ammattiosaamista, ja henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. (bishwas 2019)

Koskelo (2024) käsitteli opinnäytetyössään turvallisuutta majoitusalalla ja laati opinnäytetyönsä perusteella ajan tasalle päivitetyt toimintaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle yhdelle palvelualan toimeksiantajalle. Palvelualan työ koetaan edelleen kiireisenä ja fyysisesti sekä henkisesti hyvin raskaaksi. Työn kuormittavuuden hallintaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota ja varmistettava se riittävällä henkilöstömäärällä, sujuvilla työtavoilla ja hyvillä työolosuhteilla. Palvelualalla koetaan työstä palautuminen hyvin haastavaksi, minkä vuoksi tietoa palautumisen merkityksestä ja keinoista tulisi vahvistaa. (Turunen ym.  2023.)

Hotelli X:n työhyvinvointi ja osaaminen

Koskelon (2024) opinnäytetyön toimeksiantajayrityksen Hotelli X:n työnkuva koostuu palvelualojen peruspiirteistä. Työ voi toisinaan olla erittäin hektistä ja työntekijää kuormittavaa, sillä työssä vaaditaan lähes jatkuvaa valppautta. Kiire voi yllättää koska tahansa ja se voi kestää pitkän ajan. Työssä seistään paljon, ja se lisää fyysistä kuormitusta. Hotellityössä vaaditaan monenlaista ammattiosaamista, sillä työmenetelmät vaativat usein monipuolisia taitoja. Työntekijöiltä vaaditaan kohtuullisia vuorovaikutustaitoja, sillä merkittävä osa työstä on asiakaspalvelua. Työssä käytetään hyödyksi paljon digitaalisia työvälineitä, joten työntekijän digitaidot ovat oltava riittävät.

Hotelli X:n työyhteisön yleinen ilmapiiri on hyvä ja toisia kannustava. Työntekijöiden ammattiosaaminen on korkealla tasolla ja jokainen työntekijä tuntee omat työtehtävänsä. Työntekijät auttavat toisiaan parhaan kykynsä mukaan, eikä ketään jätetä pulaan. Työvuoroissa työnteko toimii vaivatta, ja ongelmat ratkaistaan monesti yhdessä. Työntekijät pitävät myös itsestään huolta ja voivat hyvin.

Kirjoittajat

Tomi Koskelo on valmistumassa restonomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta.

Johanna Heinonen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

bishwas. 2019. Huone, hotelli, ylellisyyttä, sänky. Pixabay. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/huone-hotelli-ylellisyytt%C3%A4-s%C3%A4nky-4656346/

Koskelo, T. 2024. Turvallisuus majoitusalalla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335718

Lindström, S. Turunen, J. Remes, J. & Pehkonen, I. 2023. Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla. Työterveyslaitos. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa TTL_978-952-391-064-5.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Työturvallisuus ja työhyvinvointi. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa Työhyvinvointi – Sosiaali- ja terveysministeriö

Turunen, J., Remes, J., Pehkonen, I. & Lindström, S. 2023. Töissä palvelualoilla. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa Töissä palvelualoilla

Valtioneuvosto. 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös