Kestävyyssiirtymä tarkoittaa yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista ekologisesti kestävämmiksi. Kestävyyssiirtymässä ei ole kyse vain teknillistaloudellisesta muutoksesta, vaan laajasta sosioteknisten järjestelmien, elämäntapojen, arvojen ja normien muutoksesta. Muutoksen tekemiseen tarvitaan teknologisia innovaatioita, mutta myös lainsäädännöllisiä tekoja ja yhteiskunnallista sitoutumista. (Bhatia 2023)
Kestävyyssiirtymä on yleistynyt erityisesti viime vuosikymmenen aikana, kun ilmastonmuutoksen ja ekologisten kriisien ratkaiseminen on noussut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Taustalla on pitkään vallalla ollut jatkuvan kasvun hakeminen ja edelleen ihmisten toimien vaikutukset luonnonjärjestelmien toimintaan. (Mönkkönen & Salmi 2024)
Kestävyyssiirtymäkeskusteluun liitetään myös keskustelu oikeudenmukaisuudesta, sillä sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden painottaminen voi hidastaa siirtymää. Oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän käsitteen juurien sanotaan ulottuvan 1980-luvulle Yhdysvaltoihin, kun ammattiyhdistysliike vaati työntekijöiden toimeentulon takaamista kivihiilikaivosten sulkemisen myötä. (Mönkkönen & Salmi 2024)
Kestävyyssiirtymän tunnistaminen määritelmästä
Kestävyyssiirtymän tunnettuutta haluttiin testata MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa (LAB 2024). Hankkeen sidosryhmien tapaamisessa 25.9.2024 osallistujille annettiin tunnistettavaksi määritelmiä tehtävänannolla ”Mikä ajankohtainen ilmiö on kyseessä”. Kaikki annetut tekstit olivat eri lähteistä poimittuja kestävyyssiirtymän määritelmiä tai niiden yhdistelmiä:
”Yhteen sektoriin, esimerkiksi energian tuotantoon liittyvän teknologisen kehityksen ja innovaatioiden mahdollistama muutos.”
”Kokonaisvaltainen muutos tavoissa tuottaa, jakaa ja kuluttaa energiaa, ruokaa ja muita hyödykkeitä.”
”Yhteiskunnallinen muutos, jonka avulla pyritään muuttamaan yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan.”
Kaikissa kolmessa monivalintakysymyksessä annettiin samat vaihtoehdot: energiamuutos, kestävyyssiirtymä, sektoriliikkuma, tuottavuuslisäys ja yhteiskuntasiirros. Neljä termeistä oli itse tehtyjä mukaelmia pinnalla olevista sanoista. Kyselyyn vastattiin yksilöinä, mutta kyseessä ei ollut tutkimus, eikä keskustelua ollut kielletty. Moni osallistujista ihmettelikin ääneen sekä hankalilta tuntuvia kuvauksia että oudoilta kuulostavia vaihtoehtoja.
Kuvassa 1 on esitetty tietyn vastausvaihtoehdon valinneet jokaisessa kolmessa määritelmässä. Ryhmien ensimmäinen pylväs on Tieteen termipankin (2021) määritelmä, jossa sanaa kestävyys ei ole mainittu lainkaan. Mitä luultavimmin siksi vain kolme vastaajaa tunnisti ilmiön. Muutoin tulos oli lupaava, sillä seuraavissa kahdessa määritelmässä enemmistö (58 % ja 68 %) oli valinnut annetuista vaihtoehdoista kestävyyssiirtymän.
Kuvassa 2 on esitetty oikeiden vastausten lukumäärän jakauma. 19 kyselyyn vastanneesta 1 henkilö sai kaikki vastaukset oikein, eikä siis hämmentynyt siitä, että kaikkiin kohtiin tuli sama vastaus. Vastaavasti yksi henkilö ei tunnistanut kestävyyssiirtymää mistään annetuista määritelmistä. Hänellä kaksi valintaa osui tuottavuuslisäykseen, jonka voi ajatella jopa vastakkaiseksi asiaksi, sillä kestävyyssiirtymä nostaa esille jatkuvan kasvun tavoittelemisen ongelmat.
Siirtymiä vihreästi vai kestävästi vai molempia?
Voiko olettaa, että ihmiset pysyvät uudistuvan termistön tasalla? Keiden ainakin tulisi hallita laajeneva termistö, ja voidaanko oppimista tukea? Esimerkiksi vihreä siirtymä ja kestävyyssiirtymä kuulostavat lähes samoilta. Määritelmien mukaan puhdas energiasiirtymä tai digivihreä siirtymä ovat osa vihreää siirtymää, vihreä siirtymä on osa kestävyyssiirtymää, kun taas kestävyyssiirtymä kattaa tavoitteita ja toimenpiteitä lisäksi yhteiskunnallisesta ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista (Ympäristöministeriö 2022). Kestävyyssiirtymä on osa kestävää kehitystä, joka on termeistä pitkäikäisin (Moilanen 2022).
Todennäköisesti siirtymiä sekä muita aiheeseen liittyviä termejä tulee lisää jatkossakin. Koska kaikkien edellä mainittujen siirtymien syyt ja tavoitteet nivoutuvat yhteen, tarkka termistö voitaneen jättää tieteelliseen tutkimuksen ja poliittisiin keskusteluihin, ja tavalliselle henkilölle riittänee asian merkityksen ja merkittävyyden ymmärtäminen. Toimia aiempaa kestävämpiin talousmalleihin on tehtävä, jotta mm. ilmasto-ongelmiin löydettäisiin ratkaisuja. MAMIKA-hanke jatkaa omissa toimissaan aiheen esiintuomista 30.6.2026 asti.
Kirjoittaja
Anu Nuutinen on MAMIKSA-hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori.
Lähteet
Bhatia, R. 2023. Kestävyyssiirtymä vaatii vaihtoehtoisia talousmalleja.Labore. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://labore.fi/t&y/kestavyyssiirtyma-vaatii-vaihtoehtoisia-talousmalleja/
LAB. 2024. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Moilanen, F. 2022. Mitä kestävyyssiirtymä voi tarkoittaa työelämälle? Työterveyslaitos. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/digivihrean-siirtyman-ymmartaminen-ja-tukeminen-osana-tyohyvinvointia
Mönkkönen, M. & Salmi, J. 2024. Oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä – tehdäänkö se oikeudenmukaisuus vai kestävyys edellä? Fortran. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://fortran.fi/oikeudenmukainen-kestavyyssiirtyma-tehdaanko-se-oikeudenmukaisuus-vai-kestavyys-edella/
Tieteen termipankki. 2024: Kestävyystiede: kestävyyssiirtymä. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kest%C3%A4vyystiede:kest%C3%A4vyyssiirtym%C3%A4
Ympäristöministeriö. 2022. Mitä on vihreä siirtymä? Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma
