Ohjelmistorobotiikka tulevaisuuden teknologiana

Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa syksyllä 2020 yrityksille tehdyn alkukartoituksen perusteella ohjelmistorobotiikka nousi tärkeimmäksi tulevaisuuden teknologiaksi, josta haluttiin lisää tietoa. Ohjelmistorobotiikan työpajalla vastattiin tähän toiveeseen. Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan automatisoida rutiinityöt ja se soveltuu kaikkiin töihin, jotka tehdään tietokoneella ja ovat säännöllä kuvattavissa. Ohjelmistorobotiikka on tietokoneohjelma, joka matkii ihmisen toimia tietokoneella

Ohjelmistorobotiikan asiantuntija mukana työpajassa

Työpaja toteutettiin 9.3.2021 ja asiantuntijana työpajassa toimi John Alander Rajobit Oy:stä. Ohjelmistorobotiikka sopii kaikenkokoisille yrityksille kaikilla toimialoilla. Alanderin mukaan Rajobit Oy on toteuttanut ohjelmistorobotiikkaratkaisuja palveluna avaimet käteen-periaatteella, jolloin myös myös pk-sektorin yrityksien on mahdollista uudistaa omaa teknologiaansa, vaikka osaamista ei omassa yrityksessä olisikaan. (Alander 2021.)

Kuvakaappaus tietokoneen näytöstä
Kuva 1. Teams-työpajassa perehdyttiin ohjelmistorobotiikan mahdollisuuksiin (Kuva: Pauliina Poso)

Mitä töitä ohjelmistorobotiikalla voidaan hoitaa?

Ohjelmistorobotiikalla tehdään paljon taloushallinnon töitä, jotka on helppo opettaa robotille, mutta ohjelmistorobotteja käytetään myös ydinliiketoiminnassa eri toimialoilla. Ohjelmistorobotiikan avulla voidaan hoitaa projektien perustamista ja hallintaa, asiakkaiden hallintaa, tuotteiden hallintaa, päivityksiä jne. Tilausten käsittelyssä käytetään ohjelmistorobotteja, esimerkiksi kun tilaukset tulevat verkkokaupan kautta, robotti käy aamulla käsittelemässä tilaukset, tulostaa tilausvahvistukset, rahtikirjat ym. Ohjelmistorobotteja voidaan käyttää myös tiedon etsintään internetistä. Ohjelmistorobotiikkaa käytetään johdon apuna raporttien muodostamisessa sekä migraatioprosesseissa esimerkiksi yritysostojen yhteydessä. (Alander 2021.)

Ohjelmistorobotiikan hyödyt

Ohjelmistorobotiikan avulla laatu pysyy samanlaisena ja ohjelmistorobotti jaksaa työskennellä juuri silloin, kun tarvetta on eli vaikka yön aikana. Ohjelmistorobotti on ketterä, ohjelmaa voidaan muokata tai tarvittaessa ohjelmistorobotti voidaan monistaa. Aloittaminen on helppoa, kun prosessit ovat kunnossa, järjestelmiin ei tarvitse tehdä muutoksia. Rutiinityöt jäävät pois ja ihmisen työ muuttuu mielekkäämmäksi. Ohjelmistorobotti säästää myös aikaa sekä rahaa. (Alander 2021.)

Kuva 2. Tietokoneet tekevät työn ohjelmistorobotiikassa (Altmann 2016)

Miten ohjelmistorobotti otetaan käyttöön?

Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto kannattaa aloittaa pienin askelin. Ensimmäisessä kartoituspalaverissa etsitään ensimmäiset käyttökohteet robotille ja sen jälkeen määritellään vaatimukset työn robotisoinnille. Automatisointi toteutetaan ja testataan. Yleensä tämä vaihe kestää n. 2-5 viikkoa. Kun ohjelmistorobotti on tuotantokäytössä, esim. Rajobit Oy tarjoaa jatkuvaa palvelua, että ohjelmistorobotiikasta saadaan kaikki hyöty irti. Alanderin mukaan ohjelmistorobotti tekee työt yleensä 2-3 kertaa nopeammin ja suuria tietomääriä käsiteltäessä, ohjelmistorobotti voi olla jopa 30 kertaa nopeampi kuin ihminen. (Alander 2021.)

Yrityksissä mietitään sitä, ovatko prosessit tarpeeksi hyvässä kunnossa ohjelmistorobottien käyttöönottoa varten ja missä prosesseissa ohjelmistoroboteista olisi eniten hyötyä. Luonnollisesti työntekijät voivat myös pelätä työpaikkojensa puolesta, mutta kun yrityksen kannattavuus paranee, myös työntekijöiden asema on turvatumpi ja työtehtävät muuttuvat mielekkäämmiksi.

Kirjoittaja 

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa projektipäällikkönä ja IoT-osaamisloikka- sekä SÄHÄKKÄ – Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla-hankkeissa asiantuntijana. 

Lähteet 

Alander J. 2021. Kilpailuetua ohjelmistorobotiikasta. Esitys Ohjelmistorobotiikan työpajassa 9.3.2021.

Linkit  

LAB. 2020. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 31.5.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta  

Kuvat

Kuva 2. Altmann, G. 2016. Monitor Binary Binary System Computer Binary Code. Pixabay. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/illustrations/monitor-binary-binary-system-1307227/