Henkilöbrändistä vauhtia liiketoimintaan

Kaikilla on tiedostettu tai tiedostamaton henkilökohtainen brändi, halusimme sitä tai emme. Jokainen kohtaaminen muodostaa käsitystä kohdatusta henkilöstä. Kohtaaminen voi syventyä vuorovaikutustilanteeksi, jossa yksilön vaikutelma toisesta henkilöstä syvenee. Rangarajan ym. (2017) kuvaavat vaikutelmaa yksilön nykyisenä henkilöbrändinä. Se antaa lähtökohdan kehittää tarkoituksenmukainen ja halutunlainen henkilöbrändi.

Jacobson (2020) mieltää henkilöbrändin prosessina, jolla kehitetään, hyödynnetään ja luokitellaan henkilökohtaista tietoa ja osaamista. Sisältö muutetaan jaettavaksi tarinaksi, joka kirkastaa yksilön identiteettiä suhteessa muihin. Kurvinen ym. (2017) jakavat ajatuksen henkilöbrändistä mielikuvana, joka määräytyy muiden ihmisten kokemuksien ja näkemyksien kautta.

Kortesuo (2011, 9) syventää ajatusta suoran tai välillisen kokemuksen merkityksellisyydessä henkilöbrändin syntymisessä. Hänen mukaansa brändi on tietyn ihmisryhmän suora kokemus ihmisestä tai persoonasta. Maine on brändiä seuraava varjo, joka syntyy välillisesti muiden ihmisten kokemuspohjalta. Imagoa hän kuvaa brändin vääristyneeksi peilikuvaksi, joka muodostuu vastaanottajan omien tunteiden ja asenteiden tulkinnan seurauksena.

Persoonaa peliin!

Liikuntapalvelut henkilöityvät herkästi, ja palveluntuottajasta tulee kasvot liiketoiminnalle. Useimmiten palvelun tuottamisen keskiöstä löytyy yrittäjä itse. LIPA ‒ liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen -hankkeessa (LAB 2024) tutkittiin hankkeeseen osallistuneiden liikunta-alan yrityksien olemassa olevien asiakaskantojen mielipiteitä palveluista.

Kyselytutkimusten tuloksien vapaissa osioissa liikuntayrittäjät nousivat korostetusti esiin. Mitä persoonallisempi ja voimakkaammin vuorovaikuttava yrittäjä, sitä enemmän hänen persoonaansa viitattiin positiivisessa yhteydessä.

Vaikka henkilöbrändillä ensisijaisesti viitataan ihmiseen ammattilaisena, on henkilökohtaisen ja työbrändin välinen raja häilyvä, Tolppa (2013) huomauttaa. Halumme kommunikoida oikeiden, kasvollisten ja persoonallisten ihmisten kanssa edistää keskustelua ja edesauttaa kasvattamaan niin omaa kuin toisten ymmärrystä itseämme kiinnostavasta aiheesta. (Kurvinen ym. 2017.)

Kuva 1. Vuorovaikuttaminen on vahvaa henkilökohtaisella tasolla. (Cliff Booth 2020)

Henkilöbrändin rakentuminen

Henkilöbrändin kehittämisprosessi noudattelee samantyylistä kaavaa kuin yrityksen brändi. Erona kuitenkin se, että yrityksien brändi rakentuu kysynnälle, kun henkilöbrändi rakentuu henkilökohtaisen kasvun varaan. (Rangarajan ym. 2017.)

Verkkoympäristössä voidaan vaikuttaa ympäri vuorokauden, kun taas henkilökohtainen vaikuttaminen vaatii aitoa läsnäoloa. (Kurvinen ym. 2017). Henkilöbrändit asettavat alan yrittäjät mielenkiintoiseen asemaan. Liikuntapalvelut ovat usein henkilökohtaisia ja kiteytyvät tietynlaiseen osaamiseen. Verkon vetovoima on selkeästi fyysistä kokemusta heikompi, mikä mahdollistaa vahvan henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Tulisiko yrittäjien satsata enenevissä määrin henkilöbrändiin ja tuottaa sitä kautta vetovoimaa yrityksen brändille?

Kirjoittaja

Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina ja toimii markkinointiviestinnän asiantuntijana LIPA-hankkeessa. 

Lähteet

Cliff Booth. 2020. A Woman Holding Ropes Beside a Trainer. Pexels. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/a-woman-holding-ropes-beside-a-trainer-4058411/

Jacobson, J. 2020. You are a brand: social media managers’ personal branding and “the future audience”. Journal of Product & Brand Management. Vol. 29, nro. 6, 715‒727. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://www-emerald-com.ezproxy.saimia.fi/insight/content/doi/10.1108/JPBM-03-2019-2299/full/html

Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi. Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: Docendo Oy.

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi asiantuntijasta vaikuttajaksi. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa  https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/IAGBBXDTEB#piste:b4

LAB. 2024. LIPA – liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lipa-liikuntayritysten-liiketoiminnan-kehittaminen-palvelumuotoilua-hyodyntaen

Rangarajan, D., Gelb, B. D. & Vandaveer, A. 2017. Strategic personal branding–—And how it pays off. Business horizons. Vol. 60, nro. 5, 657–666. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://www-sciencedirect-com.ezproxy.saimia.fi/science/article/pii/S0007681317300678?via%3Dihub

Tolppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Alma Talent. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa  https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/BAJBBXXTBBAED#kohta:4((20)VERKOSTOT,((20)ASIAKKAAT((20)JA((20)MYYNTI((20)(:Oma((20)linja((20)sosiaalisessa((20)mediassa((20)/piste:b4/historiaan:https(:(/(/bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi(/bisneskirjasto(23)Bisneskirjasto(/haku(:henkil((f6)br((e4)ndi