Korkeakoulujen perustehtävä on kouluttaa oman alansa asiantuntijoita työelämän tarpeisiin (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014/1129). Työelämä on alati muuttuva, ja tämän myötä koulutuksien on kehityttävä samassa tahdissa. Tämä johtaa siihen, että tutkintoon johtavien koulutuksien opetussuunnitelmia on uudistettava tasaisin väliajoin. Opetussuunnitelmaa on pyrittävä päivittämään, mielellään ennakoivasti, vastaamaan työelämässä vaadittavia osaamisvaatimuksia. Päivitystyötä tekevien olisi osattava ajatella vähintään parin kolmen vuoden päähän ja pohdittava, mitä taitoja silloin työelämään suuntaava osaaja tarvitsee.
Kehitystyö on jatkuva prosessi
Opetussuunnitelman kehittämisen tuloksena tulisi syntyä tulevaisuuteen suuntautunut, oman alan syväosaamista sekä keskeisiä tietoja ja taitoja kokoava kokonaisuus (Opetussuunnitelman kehittäminen 2024). Hyvin suunnitellussa opetussuunnitelmassa selkiytyy koulutuksen tarkoitus ja tavoite, nämä on hyvä määritellä yhdellä lauseella, toteaa Virkkula (2022). Opetussuunnitelman perustana tulisi olla alan keskeiset osaamistavoitteet, sekä opetuksen ja oppimisen tulisi edistää osaamista. Opetussuunnitelman kehitystyön tulisi perustua jatkuvaan arviointiin ja se olisi hyvä nähdä jatkuvana prosessina, siispä uuden opetussuunnitelman kehittäminen kannattaa aloittaa heti edellisen opetussuunnitelman julkaisun jälkeen. (Opetussuunnitelman kehittäminen 2024.)
Virkkulan (2022) mukaan opetussuunnitelma työskentelystä voi erottaa kaksi eri vaihdetta: opetussuunnitelmien tarkistaminen ja uudistaminen. Opetussuunnitelmien tarkistaminen on jatkuvaa työtä: opetuskokonaisuuksien sisältöjä, toteutusta sekä arviointia tulisi kehittää koko ajan palvelemaan paremmin opiskelijoita. Uudistaminen tehdään aika ajoin. Korkeakouluissa uudistamisen olisi hyvä lähteä liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä eikä niin, että uudistaminen tehdään vanhan opetussuunnitelman pohjalta. Uudistamisen yhteydessä on myös hyvä pohtia mitä muita työelämä taitoja opiskelija tulee tarvitsemaan valmistuessaan. Myös Pajarre ja Nikander (2022, 115) tuovat esiin sen, että on tärkeää yhdessä pohtia ja miettiä, millaisia työelämänvalmiuksia opiskelija tarvitsee substanssiosaamisen lisäksi. Näiden taitojen harjoitteleminen olisi hyvä sisällyttää opetussuunnitelmaan.
Hoitotyön opetussuunnitelman kehittäminen opiskelijaa varten
LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa opetussuunnitelmatyö toteutetaan yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Opetuksen rakennetta muokataan ja opetussisältöihin tuodaan uusia osa-alueita tulevaisuuden osaamistarpeet huomioiden. Hoitotyön laaja-alaisten ammattitaitojen lisäksi osaamista lisätään seuraavissa taidoissa: vuorovaikutuksessa, oman työn organisoimisessa sekä oman alan ja itsensä kehittämisessä. Monesti, opetussuunnitelmatyöhön ei kuitenkaan ole riittävästi aikaa. Kehittämistyön tavoitteena tulisi olla oppimistulosten paraneminen sekä opetuksen ja opetusmenetelmien laadun kehittäminen.
Koulutus on edelleen jatkuvassa digitaalisessa murrosvaiheessa, joten kehittämiseen tarvittaisiin senkin takia enemmän aikaresursseja; voidaan esimerkiksi havaita monenlaisia koulutustarpeita opettajille. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämisessä on otettava huomioon valtakunnalliset osaamisvaatimukset, jonka puitteissa kehittämistyö tapahtuu. Muistetaan myös opiskelijanäkökulma; opiskelijan pitää ymmärtää mitä ammatillista osaamista hänen odotetaan oppivan. Opiskelijapalautteiden huomioiminen kehittämistyössä on tärkeää. Tällöin saadaan tietoa siitä, miten opiskelija on kokenut asioiden oppimisen ja osaamisen kehittämisen.
Oppiminen, aika ja opiskelijoiden tarpeet
Opetussuunnitelmatyön aikana on myös otettava huomioon, millaisten asioiden oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa sekä oppimiseen liittyviä lainalaisuuksia opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Jos opiskelijat kokevat tarvitsevansa johonkin asian oppimiseen enemmän aikaa tai toistoja, tulisi se huomioida opetussuunnitelman rakenteessa. Oppiminen onkin tärkein asia opetussuunnitelmatyöskentelyssä: otammeko huomioon riittävästi opiskelijoiden kyvyt ja taidot oppia asioita tietyllä ajanjaksolla. Onko opiskelijoilla mahdollisuus syventää osaamistaan opiskelun aikana, onko haastavien asioiden opiskeluun riittävästi aikaa?
Kirjoittajat
Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat verkko-opetuksen kehittäminen sekä sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen.
Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.
Lähteet
Opetussuunnitelman kehittäminen. 2024. Aalto-yliopisto. Viitattu 17.1.2025. Saatavissa https://www.aalto.fi/fi/ohjelmajohtajan-kasikirja/opetussuunnitelman-kehittaminen
Pajarre, E. & Nikander, L. 2022. Yleiset työelämävalmiudet opetussuunnitelmassa. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73068/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pexels. 2017. Kirjat, sumea, peli, teksti. Pixabay. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirjat-sumea-peli-teksti-301920/
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014/1129. Finlex. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129
Virkkula, E. 2022. Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa I: koulutuksen tarkoitus. Viitattu 17.1.2025. Saatavissa https://oamkjournal.oamk.fi/2022/opetussuunnitelman-uudistaminen-korkeakoulussa-osa-i-koulutuksen-tarkoitus/
