Whistleblower-direktiiviin pohjautuva Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (ilmoittajansuojelulaki) on ollut voimassa vuoden (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022)..
Säädöksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että henkilö, joka työtehtävien yhteydessä huomaa yleisen edun vastaista toimintaa tietyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti asiaan kuuluvalle taholle (Eduskunta 2023).
Laki velvoittaa yli 50 työntekijän yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatiota perustamaan ilmoituskanavan, johon työntekijä voi turvallisesti tehdä ilmoituksen havaitsemistaan ja epäilemistään väärinkäytöksistä erikseen laissa mainituilla aloilla. Sisäinen ilmoituskanava voidaan tiettyjen virastojen ja julkisyhteisöjen organisaatioiden toimesta perustaa myös yhteisesti. Ilmoituskanavan palvelun tuottaminen voidaan myös ulkoistaa (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022). Laki koskee myös pienempiä yrityksiä silloin, kun ne toimivat rahanpesulain soveltamisalalla (Yrittäjät 2023).
Sovelletaan laajasti
Laki tulee sovellettavaksi esimerkiksi julkisiin hankintoihin, finanssipalveluihin, rahanpesuun, tuoteturvallisuuteen, ympäristön suojeluun, kuluttajansuojaan, elintarvikkeiden, verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen, eläinten turvallisuuteen ja kuluttajansuojaan (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022).
Suojeluvelvoitetta sovelletaan
- työ- ja virkasuhteessa oleviin
- ammatinharjoittajiin
- osakkeenomistajiin
- hallituksen/hallintoneuvoston jäseniin ja toimitusjohtajaan
- vapaaehtoistyöntekijöihin ja harjoittelijoihin.
Lisäksi lain velvoitteet koskevat nimettömiä ilmoituksia ja liikesalaisuuksia, kun ilmoittaminen tapahtuu yleisen edun suojaamiseksi. Lailla pyritään suojaamaan myös henkilöitä, jotka avustavat ilmoitusmenettelyssä tai joiden epäillään joutuvan vastatoimien kohteeksi (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022).
Kolme keskeistä ehtoa
Ilmoittajan suojelulle on määritelty kolme keskeistä edellytystä. Ensinnäkin ilmoittajalla tulee olla oikeutettu syy uskoa, että tieto rikkomisesta pitää paikkansa. Toiseksi tieto rikkomisesta kohdistuu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan. Kolmanneksi Ilmoitus tapahtuu ilmoittajan työn yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä (Valtioneuvoston oikeuskansleri 2023).
Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia, eikä ilmoittajaa saa estää tekemästä ilmoitusta. Ilmoittajan palvelussuhteen ehtoihin ei saa myöskään ilmoituksen vuoksi tulla heikennyksiä. Tavaroiden tai palveluiden tarjoajaan ei saa kohdentaa vastatoimia esimerkiksi päättämällä toimitussopimus ennenaikaisesti tehdyn ilmoituksen vuoksi. Osakkeenomistajiin sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniin vastatoimien kieltoa sovelletaan siihen yhteisöön, jonka osakkeenomistaja tai hallituksen/hallintoneuvoston jäsen on. (Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022).
Oikeuskanslerinvirastoon perustettiin lain valmistelun yhteydessä myös julkinen ilmoituskanava, jonka kautta ilmoittajat voivat tehdä ilmoituksia väärinkäytöksistä turvallisesti ja henkilösalatusti myös mahdollisen jatkokäsittelyn ajan (Valtioneuvoston oikeuskansleri 2023).
Oikeusratkaisuja ei ole vielä tullut
Oikeuskanslerinviraston ilmoittaman tilaston perusteella vuoden 2024 aikana tehtiin oikeuskanslerinvirastoon yhteensä 66 ilmoitusta. Niistä 14 siirrettiin toimivaltaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi. 51 ilmoitusta jätettiin siirtämättä eteenpäin, koska ilmoituksien ei katsottu kuuluvan ilmoittajansuojelulain soveltamisalan piiriin. Yhden ilmoituksen oikeuskanslerinvirasto otti omaan käsittelyyn (Valtioneuvoston oikeuskansleri 2025).
Ensimmäisen lain voimassaolovuoden kokemusten perusteella ilmoittajansuojelulaille näyttäisi olevan tarvetta, vaikka laajempaa tilastoa muiden organisaatioiden ilmoituksista ei taida vielä tässä vaiheessa olla saatavilla. Toistaiseksi ei myöskään yhdenkään ilmoituksen perusteella ole saatu ratkaisuja hovioikeustasolta, markkinatuomioistuimesta taikka hallintotuomioistuimista.
LAB-ammattikorkeakoulun tradenomien opinnoissa eri juridiikan kursseilla kerrotaan myös ilmoittajansuojalain mukaisista velvoitteista ja oikeuksista.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Eduskunta. 2023. Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/whistleblower-direktiivin-kansallinen-taytantoonpano.aspx
geralt. 2013. Altmann, G. Suurennuslasi, käsi, sormi, peukalo. Pixabay. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/suurennuslasi-k%C3%A4si-sormi-peukalo-106803/
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022. Finlex. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221171
Valtioneuvoston oikeuskansleri. 2025. Ilmoittajansuojelu. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://oikeuskansleri.fi/tietoa-ilmoittajansuojelusta
Yrittäjät. 2023. Ilmoittajansuojelu eli whistleblowing. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/tyonantajan-velvollisuudet/ilmoittajansuojelu-eli-whistleblowing/
