Mentorointi esihenkilön ammatillisen kasvun ja osaamisen tukena

Esihenkilötyö on tänä päivänä hyvin laaja-alaista ja vaativaa. Menestyäkseen ja kehittyäkseen työssään esihenkilö tarvitsee jatkuvaa valmennusta ja työvälineiden kehittämistä. Mutta pelkkien ulkoisten seikkojen kehittäminen ei ole merkittävää, ellei esihenkilö kehity myös sisältä ja kasva ihmisenä. Mentorointi on yksi tapa tukea esihenkilön ammatillista kehittymistä, työelämän ja vapaa-ajan tasapainoa sekä ihmisenä kasvamista. Parhaimmillaan mentorointi on syvällinen matka omaan ajatteluun ja omaan itseen (Ristikangas ym. 2019).

Kuva 1. Mentorointi on syvällinen yhteinen oppimisen matka, joka voi johtaa ystävyyteen (Kumtanom 2017)

Mentorointi tukee esihenkilön johtajuutta

Kokkosen (2021) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä on kuvattu mentoroinnin vaikutuksia esihenkilön osaamisen kehittymiseen. Onnistuneen mentoroinnin on todettu syventävän esihenkilön ymmärrystä omaan työhönsä ja laajentavan hänen ammatillista osaamistaan. Mentoroinnin avulla esihenkilöllä on mahdollisuus avata omaa ajatusmaailmaansa, laajentaa ymmärrystään, vahvistaa omia näkemyksiään ja pohtia uusia, erilaisia, näkökulmia. Mentorointi auttaa katsomaan ja ajattelemaan asioita esihenkilön näkökulmasta. (Yli-Jaskari 2016; Stevenson & Vaulkhard 2017; Meriluoto-Hyry 2019.)

Meriluoto-Hyryn (2019) tutkimuksessa lähijohtajat kokivat mentoroinnin vaikuttaneen vahvistavasti ammatti-identiteettiin ja itsevarmuuteen. Rohkeus tehdä itsenäisemmin omia ratkaisuja ja tarttua nopeammin työhön vahvistivat omaa ammatti-identiteettiä ja esihenkilöasemaa työyhteisössä.  Mentoroinnin koettiin vaikuttavan positiivisesti myös työssä jaksamiseen.

Mentoriparin luottamuksellinen suhde, yhteistyö ja avoin keskustelu auttavat molempia mentorisuhteen osapuolia löytämään uusia ajattelu- ja lähestymistapoja asioihin. Uusien ajattelu- ja toimintamallien ansiosta esihenkilön kyky korkealaatuisempaan ja tuottavampaan työskentelyyn kasvaa ja se lisää työssä jaksamista sekä työtyytyväisyyttä. Mentorointi kehittää myös esihenkilön tietämystä siitä, miten hänen työnsä edistää suurempia organisaatiotavoitteita (Rogers ym. 2016). Mentoroinnilla voidaan mahdollistaa uusien verkostojen syntymistä ja laajentaa jo olemassa olevia verkostoja (Yli-Jaskari 2016; Gowri & Chandrima 2015; Kraiger ym. 2019). Mentoroinnin avulla tapahtuva verkostoituminen puolestaan auttaa esihenkilöä juurtumaan ja sitoutumaan entistä tiiviimmin alaan ja organisaatioon. Samalla verkostoituminen tukee esihenkilöä tämän urakehityksessä.

Kokkosen (2021) opinnäytetyössä saatujen tutkimustulosten mukaan onnistuneen mentoroinnin vaikutukset kohdistuvat esihenkilön lisäksi niin mentoriin, työyhteisöön kuin lopulta koko organisaatioon.

Kirjoittajat

Marjut Kokkonen on LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnoista valmistuva psykiatrinen sairaanhoitaja (Ylempi AMK).

Pirjo Vaittinen (TtT) on LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yliopettaja ja koordinoi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa.

Lähteet

Gowri, J. & Chandrima, S. 2015. A Study of the Mentees’ Perspective of the Informal Mentors’ Characteristics Essential for Mentoring Success. Global Business Review 16(6),963–980.

Kokkonen, M. 2021. Mentorointi esimiestyön tukena. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK. Opinnäytetyö. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/494228

Kraiger, K., Finkelstein, L. & Varghese, L. 2019. Enacting Effective Mentoring Behaviors: Development and Initial Investigation of the Cuboid of Mentoring. Journal of Business and Psychology. Springer Nature BV 34, 403–424

Meriluoto-Hyry, S. 2019. Mentorointi uusien lähijohtajien ammatillisen kasvun ja kehityksen tukena. Centria-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK. Opinnäytetyö.

Ristikangas, V., Ristikangas, M-R. & Alatalo, M. 2019.  Valmentava mentorointi. 1. painos. Viro: Kauppakamari.

Rogers, A., Luksyteb, A. & Spitzmuellerc, C. 2016. Predictors of effective formal mentoring: Is the mentor’s commitment all that matters? Human Performance 29(3), 209-225.

Stevenson, L. & Vaulkhard, K. 2017. No need to grow my resume? Mentorship and the intersection of learning between emerging and established leaders. Healthcare Management Forum 30(5), 242-245.  

Yli-Jaskari, A. 2016. Onko mentorointi keino rikkoa lasikatto? Näkemyksiä naisjohtajille suunnatun mentoroinnin ja sitä kautta muodostuvien verkostojen hyödyistä. Pro gradu -tutkielma. Filosofinen tiedekunta. Vaasan Yliopisto.

Kuvat

Kuva 1. Kumtanom 2017. Tirachard Kumtanom. 2017.Pexels. [Viitattu 17.4.2021.] Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-kahvi-toissa-ystavat-601170/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.