Vaikka asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot työskentelevät samalla alalla, on toimistojen välillä paljon eroavaisuuksia. Lakiasiaintoimistot ja asianajotoimistot eroavat toisistaan tarjoamillaan palveluilla ja niihin liittyvillä vastuilla ja velvollisuuksilla. (Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy 2018).
Asianajotoiminta on huomattavasti rajatumpaa, valvotumpaa ja suojatumpaa kuin lakiasiaintoimistojen toiminta. Lakiasiaintoimiston voi perustaa kuka tahansa, mutta asianajotoimiston perustaminen edellyttää asianajajan pätevyyttä. Pelkästään jo asianajajaksi erikoistuminen on vaativa prosessi, johon vaaditaan ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ja kattava työkokemus lakimiestehtävistä. (Asianajajaliitto 2022.) Asianajotoimistojen toimintaa valvoo valvontalautakunta; lakiasiaintoimistojen toimintaa ei valvo mikään toimielin.
Opinnäytetyössä (Ovaska 2022) kartoitettiin eroavaisuuksia asianajo- ja lakiasiaintoimistojen välillä. Selvitettäviä asioita olivat muun muassa, miten ammattinimike vaikuttaa vastuisiin ja velvollisuuksiin ja kuinka palveluiden toimintaa valvotaan.
Vastuuvakuutus asiakkaan turvana
Asianajotoimistoilla on pakollinen vastuuvakuutus, joka kattaa asiakkaalle aiheutuneen varallisuusvahingon vähintään 200 000 euroon asti. Lakiasiaintoimistoissa vastuu asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta voi rajautua eri yhtiömuodoissa olevien säännösten mukaisesti. Vastuuvakuutus ei ole lakiasiaintoimistoille pakollinen lukuun ottamatta lakiasiaintoimistoissa oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävissä työskenteleviä luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Heillä tulee olla riittävä vastuuvakuutus mahdollisien varallisuusvahinkojen varalle. (Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 2011/715.)
Asianajajien sekä kaikkien asianajotoimistossa työskentelevien tulee noudattaa hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita. (Asianajajaliitto 2012.)
Lakiasiaintoimiston työntekijöille ei ole samankaltaista listausta velvollisuuksista. Mikäli lakiasiaintoimistossa työskentelee luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, häntä koskevat säädökset oikeudenkäyntiavustajista. Lisäksi lakiasiaintoimistossa työskentelevien lakimiesliiton jäsenten tulee noudattaa lakimiesliiton eettisiä ohjeita.
![[Alt-teksti: Tuomarin nuija lepää pöydällä pyöreällä alustalla. Sekä alusta että nuija ovat kiiltävää puuta hopeisin vahvistuksin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/04/158_2022_Lakiasiaintoimistoon-vai-asianajotoimistoon-1024x568.jpg)
Palvelujen laajuus
Asianajotoimistot voivat harjoittaa päätoimena vain asianajotoimintaa tai sitä välittömästi palvelevaa toimintaa, kun taas lakiasiaintoimistot voivat harjoittaa mitä tahansa liiketoimintaa oikeudellisten palveluidensa ohella rajattomasti. (Legistum 2015). Asianajotoimistossa työskentelevät asianajajat voivat edustaa asiakkaita rikosoikeudenkäynneissä, joka ei ole sallittua lakiasiaintoimistossa työskentelevälle lakimiehelle. (Rikoslakimies 2015.) Rikos- ja oikeudenkäyntiasioissa asiakkaan on hyvä siis kääntyä asianajotoimistojen puoleen.
Lakiasiaintoimistoon voi suunnata muiden oikeudellisten palveluiden tai yrityksen muun liiketoiminnan asioissa. Lakiasiaintoimistot ovat usein erikoistuneet johonkin tiettyyn alaan, joten alakohtaiset lakiasiaintoimistot voivat olla hyvin perehtyneitä oman alansa oikeudellisiin palveluihin, kuten lakineuvoihin.
Kirjoittajat
Annika Ovaska on liiketalouden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Asianajajaliitto. 2012. Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://asianajajaliitto.fi/app/uploads/2019/01/B_01_Hyvaa_asianajajatapaa_koskevat_ohjeet_tammikuu_2013.pdf
Asianajajaliitto. 2022. Asianajaja on enemmän kuin lakimies. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/miksi-valita-asianajaja/
Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy. 2018. Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://www.asianajotoimistohelsinki.fi/b/asianajotoimisto-vai-lakiasiaintoimisto
Gimono. 2000. Nuija, huutokauppa, laki. Pixabay. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nuija-huutokauppa-laki-vasara-2492011/
Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011. Finlex. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110715
Legistum. 2015. Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://legistum.fi/asianajotoimisto-ja-lakitoimisto/
Ovaska, A. 2022. Lakiasiaintoimiston ja asianajotoimiston erot: vastuut, velvollisuudet ja palvelut. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314234
Rikoslakimies. 2015. Muu lakimies vai juristi. Mikä on lakimies tai juristi? Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://www.rikoslakimies.fi/lakimies
