Helmikuun viimeisellä viikolla 2020 järjestetty Production Economics -konferenssi kokosi Innsbruckiin pitkälle toistasataa henkeä 31 eri maasta. Kuutisenkymmentä osallistujaa oli perunut tulemisensa viime hetkellä Italiassa havaittujen koronavirustartuntojen vuoksi. Samasta syystä osa osallistujista oli jättäytynyt pois ilmoittamatta. Vaikka aivan kaikki kaavaillut esitykset eivät näin ollen toteutuneet, oli esityksiä runsaasti. Viruksesta huolimatta konferenssi tarjosi mahdollisuuden päästä uuden tiedon lähteille ja verkostoitumaan.
Digiteknologiat liiketoiminnan hyötynä
Osallistuin konferenssiin syksyllä 2019 startanneen Euroopan aluekehitysrahaston ja Päijät-Hämeen liiton rahoittaman Digitaalisen transformaation johtaminen (digiUP) -projektin tiimoilta. Projektia toteuttavat LUT-yliopisto ja LAB‑ammattikorkeakoulu. Projektin tavoitteena on lisätä päijäthämäläisten yritysten valmiuksia yhdistää digitaalisuus osaksi strategiaa ja strategisen tason toimintoja. Konferenssi tarjosi paljon uusia näkökulmia aiheeseen liittyen, kuten sopivan teknologian löytymisen merkitys ja puutteet ihmisten osaamisessa.
Poimin laajasta tarjonnasta esityksiä, joilla uskoin olevan tarjottavaa digitaalisen transformaation johtamiseen. Esityksissä painotettiin edelleen, että menestyksekkäässä liiketoiminnassa on hyödynnettävä digiteknologioita. Todisteita sai kuulla myös siitä, että yritykset hyödyntävät enenevässä määrin digin tarjoamia mahdollisuuksia tukeakseen omaa kasvustrategiaansa ja parantaakseen kilpailukykyään. Haaste on löytää sopiva teknologia omaan tarkoitukseen, kuten esimerkiksi viimeisen mailin jakelulogistiikan ongelmiin. Vaikka tekninen näkökulma on vain yksi muiden joukossa, yrityksen tulosten saavuttamisen kannalta on kriittistä, kuinka aktiivisesti se etsii uusia teknologisia mahdollisuuksia. Ei riitä, että yritys on huomioinut digin strategiassaan, tämän lisäksi sen tulee olla aktiivinen olemassa olevien digiteknologioiden kartoittamisessa.
Konferenssissa korostui kaksi asiaa, joissa digiteknologialla saadaan erityistä hyötyä: toimijaverkoston kompleksisuus ja reaaliaikaisuus. Eräässä esityksessä kuvattiin reaaliaikaista seurantaa ja liiketoiminta-analytiikkaratkaisuja hyödyntävä suorituskyvyn seurantajärjestelmä. Teknologia toimi moitteetta, mutta puutteet ihmisten kyvykkyyksissä rajoittivat järjestelmän täyden hyödyntämisen. Ihmisiin kohdistuukin digin kehityksen myötä alati uusia osaamisvaateita, kuten kyky hyödyntää digiteknologioita tarkoituksenmukaisesti. Ongelmaan oli pyritty löytämään ratkaisu luomalla malli ihmisiin kohdistuvien vaatimusten analysointiin, juuri sellaisten, jotka tukevat onnistumista digitaalisessa transformaatiossa.
Kirjoittaja
Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina Digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii digiUP-hankkeessa LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.