Tekstiili- ja vaatealan yritysten toimintaympäristö muuttuu, kun EU:n sääntely vastuullisuusraportoinnin ja -viestinnän osalta tiukkenee. Digilanka – EU-regulaatioiden ABC tietoiskussa vastuullisuusasiantuntija Heidi Korva käsitteli ajankohtaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia alan yrityksiin. Kuinka yritykset voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin?
EU:n yritysvastuuraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on velvoittanut suuret yritykset raportoimaan kestävyysvaikutuksistaan entistä tarkemmin (Ruokamo 2024). Vuodesta 2026 raportointivelvoitteet laajenevat koskemaan monia keskisuuria yrityksiä, mihin lukeutuu myös tekstiili- ja muotialan toimijoita. Raportoinnin tavoitteena on yhdenmukaistaa vastuullisuusraportointia ja tarjota sijoittajille, kuluttajille ja muille sidosryhmille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuustoimista. Pk-yritykset voivat sen sijaan raportoida perustason tietoja vapaaehtoisesti, mistä voi olla hyötyä kiristyvässä toimintaympäristössä. (Korva 2025) Vaikka raportointi voi aluksi tuntua työläältä, se voi myös tarjota yrityksille kilpailuetua. Vastuullisuusraportointi lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa brändin mainetta.
Viherpesun ja harhaanjohtavan viestinnän sääntely tiukkenee
Yritysten vastuullisuusviestintää koskeva sääntely on kiristymässä. Vaikka EU:n ympäristöväittämädirektiivi (Green Claims) on edelleen työn alla, uusi viherpesun vastainen kuluttajansuojaan liittyvä lainsäädäntö astuu voimaan 2026. Sääntely tiukentuu, sillä havaintojen perusteella jopa 42 % yritysten vastuullisuusväittämistä ovat olleet harhaanjohtavia. EU:n selvityksessä ympäristömyönteisillä väitteillä pyritään luomaan vaikutelma siitä, että tuotteella ei olisi kielteisiä ympäristövaikutuksia. Silti 59 % tapauksista ei ole ollut riittäviä todisteita väittämille. (Korva 2025; EU 2021)
Jatkossa yritysten on oltava erityisen tarkkoja siitä, miten ne viestivät vastuullisuudestaan. Korva (2025) toi esiin, että epämääräiset termit kuten ”ympäristöystävällinen” tai ”vihreä” ovat jatkossa sallittuja vain, jos niille on todennettavat perusteet. Myös kompensointiin perustuvat hiilineutraaliusväitteet kielletään ilman konkreettisia päästövähennyksiä. Lisäksi tulevaisuuden vastuullisuustavoitteet, kuten hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, on perusteltava julkisella ja varmennetulla suunnitelmalla. Yritysten omat ympäristömerkinnät eivät ole enää sallittuja, vaan niiden sijaan on käytettävä virallisia sertifiointeja, kuten EU:n ympäristömerkkiä.
Miten tekstiili- ja vaatealan yritykset voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin?
Heidi Korvan (2025) esityksen ja ajankohtaisen sääntelyn pohjalta voidaan todeta erilaisia toimenpiteitä, joilla tekstiili- ja vaatealan yritykset voivat alkaa varautua tuleviin muutoksiin:
- Arvioi nykyinen vastuullisuusviestintä: Käy läpi yrityksen markkinointimateriaalit, verkkosivut ja someviestintä. Poista harhaanjohtavat väittämät ja varmista, että kaikki vastuullisuusväittämät ovat täsmällisiä ja perusteltuja.
- Tee vastuullisuusraportointi systemaattiseksi: CSRD:n mukainen raportointi kannattaa aloittaa, vaikka se ei vielä olisi pakollista. Varmista, että vastuullisuustiedot ovat mitattavissa ja vertailtavissa.
- Varmista vastuullisuusväittämien todentaminen: Väittämät, kuten ”vastuullisempi valinta”, vaativat konkreettista näyttöä, kuten elinkaariarviointia tai sertifiointia. Perustelut tulee olla helposti kuluttajan saatavissa.
- Tunnista keskeiset vastuullisuusmerkinnät: Käytä vain virallisia sertifiointeja ja varmista, että yrityksellä on oikeus käyttää niitä.
- Seuraa lainsäädännön kehitystä: EU:n sääntely kehittyy jatkuvasti, joten yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla uusista vaatimuksista ja käytännöistä.
Yritysten kannattaa varautua muutoksiin ajoissa. Läpinäkyvyyttä edistävä vastuullisuusviestintä ei ole pelkästään sääntöjen noudattamista – se on myös keino rakentaa luottamusta ja erottua markkinoilla.
Tietoiskun järjesti LAB-ammattikorkeakoulun SADE-hanke. SADE, Kestävä ja Digitaalinen Toimintaympäristö – Tekstiili- ja vaatealan digistrategiatiekartta -hanke on Euroopan unionin osarahoittama (linkki hankkeen verkkosivuille).
Kirjoittaja
Mervi Koistinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän on ammatiltaan muotoilija (AMK) ja työskentelee visuaalisen viestinnän ja viestinnän parissa. Hän opiskelee töiden ohessa YAMK-tutkintoa LABin muotoilun ja median digitaalisten ratkaisujen linjalla.
Lähteet
European Comission. 2021. Screening of websites for ‘greenwashing’: half of green claims lack evidence. Lehdistötiedote. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_269
Korva, H. 2025a. Vastuullisuus – viestinnän uusi aikakausi. Esitys SADE-hankkeen tietoiskussa 30.1.2025.
Ruokamo, A. 2024. EU-direktiivien lyhenneviidakossa – kieli solmussa vai selvät sävelet? LAB Focus. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/eu-direktiivien-lyhenneviidakossa-kieli-solmussa-vai-selvat-savelet/
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. SADE-hankkeen nettisivut. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/SADE
